IRC-Galleria

ja vihdoin tuli se päivä,et kykeni käymään kunnolla hölkällä ilman,et oli nilkka- tai polvituki paikallaan ja jalka kesti.Tuli aivan käsittämättömän loistava olo ja fiilis.Huomenna sit illasta uusiksi,jos vaan suinki jaksaa ihan killer päivän jatkeeksi.Katotaan vaan niin joku aamu spurtin pysäkiltä jo kouluun,kun alkaa palautuun jalkaan voimat ja kesto eikä jokainen pieniki rasitus pakota lyömään tukia paikalleen.Kunhan vaan tuo selkä alkais taas pelittään kunnolla niin kaikki olis paremmin ku hyvin.

Wehee!perjantaina sit taas keittiölle..ja sinne paremmalle vielä. :P Jännityksellä odotellaan sitä carten vahvistusta.Ei se auta ku toivoa oikein kunnolla,et pääsis sinne ja hetkeksi pois täältä.Olis melkoinen helpotus..ja jos sinne pääsen minne hain niin työpaikka tarjoaa siksi aikaa asunnon ku olisin reissussa niin ei tulis edes menoja sen takia.Ei oo turhan leveetä elämää tää opiskelijan elo.