Siniset silmät... voi kuinka sinua ihaillaan! Olet kaunein enkeli päällä maan. Hymysi on vastustamaton.
Se saa minut hyvälle tuulelle.
Ethän jätä, lapseni, minua yksin.
hoivaa, niinkuin minä hoivaan sinua...
Mutta samalla kun toivon, muistan, kuinka itse jätin mummoni, joka kasvatti.
Itken.
anteeksi.
Itken...
pimeä harso otti sinut mukaansa... enkä kerennyt sanoa, että kuinka sinua rakastin.
Kuinka kiitollinen olen, että kasvatit minut.
Itken...
Katkeruus iskee kuin veitsi ja vääntyy haavassa... Sattuu!
Etsin syytä vaikka mistä...Miksi jätin sinut, miksi lähdin?
Anteeksi... rakas mummo.
Kiitos.
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 01.03.
- olisikohan järkee??? 02.07.
- [Ei aihetta] 13.03.
- VANKKURI ELÄMÄÄ 06.03.
- yksinäisyys 05.03.
- saavuttamaton 05.03.
- Runo :katkeruus... 05.03.
- niin kaukana, mutta kuitenkin lähellä! 05.03.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (1)
-
▼
2008 (8)
- ▶ heinäkuu 2008 (2)
- ▶ maaliskuu 2008 (6)