IRC-Galleria

'' Katkeruus on tunne kavala,
yllättäen se syttyy tai hiipii paikalle
ja sydämen valtaa.
Katkeruuden voi asteen pinemmälle viedä
kauna sillon liekkiin roihahtaa,
se elämän pilata voi.''

Miksi olemme katkeria? olemmeko katkeria jos joku on meitä parempi
tai meitä kohdellaan epäoikeuden mukaisesti? Johtaako katkeruus kaunaan?

Jos koemme että meille tai kaverillemme tehdään vääryyttä, saatamme sisällämme
hautoa sitä kauan vaikka sanoisimme muuta. Joskus katkeruus vain muuttuu kaunaksi
saatamme huomaamattamme tai tarkoituksella koittaa kostaa että olomme helpottaisi.
Niin ei kuitenkaan käy, siinä jää helposti koston kierteeseen josta ei vain pääse pois.

Katkeruuden tunteesta on vain vaikea päästä eroon. Voimme hyväksyä anteeksi annon
vaikka emme sitä tarkoittaisikaan. Mutta hoksakkaamme katkeruus lähtee vasta kun
annamme sydämessämme anteeksi toiselle ja hyväksymme hänen/heidän tekonsa sekä
tosiasiat.

Rakkaus on suurin syy mikä johtaa useimmat meistä katkeruuteen. Jos kumppanin
päätös ei miellytä, tuntuu kuin hän ei huimioisi kuinka se sattuu kuin seiväs iskettäisiin
sydämen läpi. Loukkaannumme liian herkästi ja otamme asiat itseemme, emme edes
yritä päästää niistä irti ennenkuin tajuamme tosi seikat.

Toinen suurin syy katkeruuteen on koulukiusaaminen. Jos kiusataan paljon ja kukaan
ei puutu siihen, alkaa pakostakin tuntea erilaisia tunteita. Uskon että moni kiusattu on
ajatellut miten voisi vain antaa kiusaajien maistaa omaa lääkettään eli kostoa.

Itse en ole ollut katkera kellekään, enkä ole kostanut jos joku on satuttanut minua
tarkoituksella. Saatan hautoa asiaa mielessäni pitkään vain miettien ''mitä pahaa minä
olen tehnyt ansaitakseni tämän''. Vastausta ei yleensä heru eikä anteeksi pyyntöä.
Niinpä nämä asiat jäävät vaivaamaan mieltä pitkäksi aikaa kunnes päätän antaa
anteeksi vaikka se ei välttämättä olisi oikein, en vain halua ajatella kenestäkään
pahaa muuten siitä voi tulla kierre joka synnyttää vihaa. Viha voi antaa katkeruudelle
tilaa jolloin kohdistan muihin kaiken sen mitä olen kokenut. Sitä minä en toivo kellekään.

Olemme kaikki erilaisia joten opetelkaa hyväksymään se tosiseikka ettemme aina
ymmärrä toisiamme mutta silloinkaan ei tarvitse satuttaa tahallaan!
Älkää aiheuttako kenellekään katkeruuden tunnetta tai ainakaan avita siitä
muodostumaan kaunaa!