pää on enite sekasi selvän/
just ku oon sun tunteilles hellän/
kuulen vastauksen mut kellä/
on enää valtuudet mietiskellä/
tunteitaan, tsiigaan sua ku lumpeita/
en tajuu mitää silti tää o hulppeinta/
ku ikin nähny oo sun tunteita/
tsiigaan merenpohjas laivan purjeita/
en oo ku mä, enkä parane/
muutki elää ni samase/
kai mä vähän vaa su lattioita lakasen/
mut kuka muu sanoo sulle rakas et/
voi olla allapäin etkä selvinpäin/
et sä hyväksyt mut ensin näin/
sitte täältäpäi mä voisin rakentaa/
menetettyy vertaa aikasempaa/
tehä jotai kaks kertaa taitavempaa/
mutku liia moni ihmine aikaa vertaa/
siihe et servaat, harva tajuu et/
ku ollaa yhes mieti enää paluut e/
vaa eteepäi oon aina tunkemas aittaa/
mis ei oo tälläselle junarille paikkaa/