Muistan sen aina, kun heräsimme samaan aikaan, ja katsoimme toisia silmiin, ja kuinka sanoin sulle ''huomenta rakas'' sun silmissä hehkui onni, joka ei koskaan sammu. Se tunne kun saan illalla käpertyä sun syliin ja nukahtaa siihen saa mut tunteen siltä että joku välittää, ja mä aijon saada sulle saman tunteen, en kyllästy suhu ikinä, ku tajuan sen, että sua parempaa ja ihanampaa ihmistä ei löydy, ainakaan mulle. Sun kans oon viettäny ajat joita muistelen kokoajan, ja niitä tulee koko ajan lisää. Muistelen usein, kuinka paljon ollaan koettu jo näin pienessä ajassa... Se saa melkeen mut itkeen, kun miettii... Kuinka tapasimme.... Kuinka näimme ekan kerran.... Kuinka ekan kerran suutelimme.... Kuinka ekan kerran nukuimme vierekkäin... Ja kaikki mitä oon sun kans kokenu on mun parhaita hetkiä mun elämässä, ja haluun tehdä niitä lisää, ei suoda tilaa mustasukkaisuudelle, keskitytään vain meihin ja tulevaan.... Voin kuvitella jo nyt, kun ollaan aviossa, lapsia jonkin verran, ja oma kotitalo, ja oma mökki järven rannalla... Haluan sun tietävän, että haaveilen jo tulevasta paljon,vaikka siihen on aikaakin, mutta hyvä niin koska tahdon ajan kulkevan hitaasti sun kanssas, et tajuun, et mulla on kultaakin rakkaampaa käsissä, jos menetän sut, en tuu samanlaista onnea löytämään enään, enkä muuta halua ku sut, ja hyvän tulevaisuuden. Joskus oon nähny tähdenlennon ja toivonu et löytäsin jonku hirveen ihanan ihmisen, joka välittäs musta, ja sainkin... En anna minkään tulla meidän väliin, haluan elää sun kans aina, loppuun asti <3.
<3