Kumpikohan on tässä maailmassa tärkeämpää, pinnallisuus vai syvällisyys?
Se että ympärillä pyörii mahdollisimman paljon ihmisiä vieden sun huomiota, vaiko se että keskityt niihin jotka oikeasti tuntuu merkitsevänkin jotakin? Mä olen tehnyt sitä että muiden kustannuksella olen keskittynyt johonkin ihmiseen, kun olen huomannut että sillä on asiat huonosti. Sitten taas kun tilanne on ollut parempi, olen jakanut huomiota laajemmin. Vaan sitten kun onkin itse siinä tilanteessa että kaikki kaatuu päälle, niin kannattaako silloin tyytyä siihen mitä saa eli satunnaiseen huomiointiin silloin tällöin, vai kannattaako odottaa sitä että saisi avauduttua jollekin ihan kunnolla? Ja kun se avautuminenkaan ei onnistu ihan kenelle vain...
Vaikeita ajatuksia on taas pää täynnä...*huokaa*
Uusimmat blogimerkinnät
- Aina ei vaan voi ymmärtää 09.11.
- Kiireistä syksyä 03.11.
- viikko kadoksissa 27.10.
- rankka alku viikonlopulle 20.10.
- oma pieni pohtimus 13.10.
- hullut päivät 10.10.
- eilisillan huumaa 06.10.
- Sattumaa vai kohtaloa 05.10.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2007 (8)
- ▶ marraskuu 2007 (2)
- ▶ lokakuu 2007 (6)