IRC-Galleria

Lunta on tullut ihan kiitettävästi taas. Kenttä on tosin aurattu vasta kerran tälle talvea, viime vuonna ei tainnut aura käydä kertaakaan.

Laitumella olemme menneet hevosten polkuja täyttä laukkaa, leikitty ja pidetty hauskaa niinkuin kakarat. Mieli on niin iloinen hurjailun ja vähemmän vakavan ratsastuksen jälkeen
Kun minulla on satula allani, niin ponikin uskaltaa painattaa olan takaa. Virtaa on alkanut löytyä ja pyrkimystä, varsinkin laitumella kikkaillessa

Uusi kamerakin tuli, nyt sitten kuvia ottamaan ja opettelemaan sen käyttöä. Tsuumia riittää ja sarjakuvauskin on mahdollista... Jesss !

Tänään mentiin lämpöratsastusta laitumilla. Riimu oli ponilla päässä ja meikäläinen siellä lämpimässä selässä ilman satulaa. Pöllötettiin Tähdelle vauhtia kurvailemalla ravilla suoralle ja Tähti kiirehti kiilaamaan eteen

Laukkaakin jo vähän mentiin, tosin poni sanoi Mummolle; " Mamma, oikeesti mä en voi, kun sä keikut siellä niin, että kohta pompit alas"
Hurjan hauskaa oli, niinkuin kakarana, kun itsesuojeluvaistosta ei vielä ollut tietoakaan

Täällä oli upea pakkaspäivä. Ratsastin kentällä ilman satulaa ja ohjat riimussa. Takana oli kahden viikon loma hevosilla, riittävästi siis, etteivät lentoon enää lähteneet :)
Kentällä on lunta kolmisenkymmentä senttiä, joten aika kivasti uralla pysyttiin.
Aurinko lämmitti hienosti ja alla oli muhkea ja lämmin ponin selkä. Oi autuutta !

Töihin aamulla Duactin voimalla. Siinähän tuo meni, yllättävän hyvin. Onneksi oli kevyttä rehua

Kyllä tämä tästä.

Hevoset ovat saaneet pitää viikon talvilomaa, kikkailevat laitumilla polviansa myöten hangessa.

Kohta lakkaavat tykkäämästä siitäkin, mutta me parannutaan pikkuhiljaa.

Influenssa iski. Kökkö olo. Nenä vuotaa ja päätä särkee. Yskittää ja vetelä olo.

Jotain riemua, niin uudet rillit on kivat.

Lunta on maailma täynnä. Ei jaksa kolata.

Plääh !

Otettiin tässä viimeksi rauhallisesti kentällä Tähden kenkätilanteen vuoksi ja ratsastimme selkähevosilla.
Olen tässä miettinyt, josko hommaisi Ylpölle kuolaimettomat suitset, mutta hinta on vielä melko huima budjetille.
Ratsastin siis riimulla, johon kiinnitin klipsuohjat. Kokeeksi vaan kentällä portti kiinni.
Hepo toimi kuin unelma ! Kääntymiset ovat kuolainten kanssa olleet vähän vastahakoisia, mutta riimulla meni ihan rullalle koko mies. Hyvin Ylppö on aina painetta väistänyt, joten en ihan ihmeenä riimuilua pitänyt. Raviakin mentiin tukka hulmuten ja peruutuskin onnistui paremmin kuin kuolainvehkeillä.
Että tämmöisiäkö nämä 4,5 vuotiaat ovat ?

Naapurikylän kävin koluamassa läpi ja uudet rillit on nyt tilattu. Tai kahdet niitä saa samaan hintaan tuolta Manispenderssiltä (vai mikä spectsavers se nyt oli). Kesäprilleihin tuleekin tummeneva tuulilasi

Lomaa tiedossa jokunen päivä. Jos sais vihdoin hommajonon purettua.

Tallille tästä kohtapuoliin lumeen kahlailemaan, sitä on nyt jotain 13 cm ja ensi yönä pitäisi tulla samanverran lisää *Jihuu*

Caravan-messut Turkkusessa tuli käytyä ja pariin vaunuun ihastuin kovasti. Polarilla oli näpsäkkä koppi, mutta Dethleffssillä oli oikea namupala. Taidan myydä mökkini ja muuttaa sellaiseen asumaan.

Vähissä on meidän karavaanarielämä, mutta hyvin tuossa Solivieterissä viikonlopun viihtyi. Ukkohan siinä vallan asuu työmaalla...

Täytyi siinä sitten vähän posettaa Rairannan parkissa

Vanha vuosi hiipui ja uusi vuosi syntyi pikkupakkasessa kirkkaan tähtitaivaan alla.
Taikan kanssa kävimme autoilemassa ja katsomassa raketteja. Siitä onkin toistakymmentä vuotta kun olen vuodenvaihdetta yksin viettänyt. Olihan onneksi nelijalkaisia kavereita

Hevoset olivat päässeet sisälle jo seitsemän aikaan ja saivat lisäheinät kymmenen maissa. Puoli yhden aikaan oli vielä ollut vähän korsia jäljellä kun Anu oli käynyt sammuttamassa valot ja radion. Aamulla oltiin vähän väsyneitä oltu.
Onneksi nuo meidän putet ovat melkoisia teräshermoja näissä asioissa...

Onnellista Uutta Vuotta kaikille, ketkä tätä eksyvät lukemaan !

Olemme ratsastelleet pihatietä ja peltoteitä edestakas, pientä hölkkää ja käyntiä enimmäkseen. Tähdelle otetaan mukaan "jarrupaloja", nyt siis ISOJA yrttipellettejä jotka tuoksuvat mintulle ja ovat hevosten mielestä aivan ylivoimaisia herkkuja.

Yksi patukka putosi sitten Tähden lörppähuulien välistä keskelle pihatietä. Kun siitä taas kävelimme, alkoivat hevoset vetää vainua, mutteivat namia löytäneet.
Seuraavalla kerralla Tähti yritti oikein etsiä maasta namia, mutta ei se suuhun osunut. Ylppö alkoi myös vainuta ja pienellä avustuksella sen löysikin. Koko sen päiväisen ratsastuksen ajan hevoset vetivät vainun jo syödystä herkusta ja Ylppö vielä kolmantenakin päivänä (tänään) muistaa paikan, jossa "kasvaa yrttipatukoita" ja kesken ravinkin niittaa jarrut kiinni ja painaa päänsä alas