Päivä päivältä sattuu
Silti aina vähän enemmän
Entä mitä tästä eteenpäin
Koska mä en todellakaan tiedä.
Mä kaipaan ihan liikaa sun luokses
Mut en voi tulla, ja siksi mä juoksen
Sä muistutat kaikesta liikaa
Hetkistä, jolloin meillä oli vielä aikaa
Antaisin mitä vaan
Mitä vaan, mitä vaan, mitä vaan, mitä, mitä vaan
Se sattuu eniten
Ettei me sovita toistemme maailmaan.
kyllä mä tiedän että sulle on iha sama vaikka kuolisin.
itseasiassa, jos totta puhtaan, sä juuri toivot sitä. << oikeesti totta.