IRC-Galleria

Olin baarissa mutta sitten tapahtui aika-/paikkasiirtymä ja heräsin halkopinon takaa paikasta jossa en ennen ole ollut, menin jatkamaan uniani jonnekkin rappukäytävään ja joku ilmoitti kovalla mutta neutraalilla äänellä etten ole lepokodissa, pomppasin pystyyn ja kävelin väliaikaisesta lepokodistani ulos sanomatta sanaakaan.

Koitin pummia kuurolta röökiä bussipysäkillä ja pääsin kuin pääsinkin kotiin, "oi ihana koti, sisälläsi minua odottaa lämmin sänky" ajattelin ja halasin ovea. Sisään päästyäni katsoin netistä kännykkäni puk-koodin ja soitin kaverielleni ilmottaakseni että selvisin aika-/paikkasiirtymästä elossa jonka jälkeen menin nukkumaan ennenkuin krapula alkaisi.

On sanomattakin selvää että olin hyvin, hyvin humalassa.

(:

TAIKAPURKKI(voi jestas!!! :DDDD)
raitanassu
KOFEIINIKUURI
HYPERFIILIS
POLIOROKOTE
KAHVAKANSA
KAKSI KERTAA :DDD
mitä vittua...

se on laki

GHHRGHGRHNNRHNRGGGHHGGGNRNGRGRGRHHGNHRHGGHNHRGHNGRHGRHGNRNNHRGGRHNHNRHNRHGHGNNHHGNGHRNRHN

se on se paikka missä kaikki alkaa muuttua spiraaleiksi ja hajoten yhdistellä kuin kokeilemalla.

http://www.youtube.com/watch?v=fGfrXyhUOUM&feature=user

hyönteisiä

http://www.youtube.com/watch?v=bp7xhLxTs68

POKERÄPPI :DDDDDDD moeräppi

kaikki on kuses

kuolema haisi sieraimissa mutta mitään ei tapahtunut.

keksin ihan kaiken päästäni, luulin että lopussa jää vain AAAAAAAA mutta olin väärässä, sen jälkeen tulee OOOOOOOO, sitten IIIIII mutta kaiken lopettaa Y joka on sopiva muotonsa puolesta vastakkainasetteluun sillä kun ei ole mitään on enää vain mahdollisuus olla jompikumpi. ikuisuudesta tyhjyyteen, kuolen ojassa. läpi hauskuuden, logiikan, hulluuden ja tiedon käyn loppua kohti. sen jälkeen kestää päiviä saada itsestäni selvää, tarinaa muokkaamatta todellisuuteen sopivaksi. lopun jälkeen jää vain punainen ja five minute man, sitten harmaa. kauan siitä edes on kun aloin kuolla? onko lopussa sittenkin ikuinen tuska? tyhjyys ja tuska vuorottelevat...pääsisimpä piinasta jo, olenhan kuolemassa mutta kauan siinä menee? alkaako kaikki alusta? nyt värit purkautuvat vuorotellen olemattomiksi ja minun tulee tietää yhden partikkelin ikuinen matka, se on pitkä, voi hyvä jumala se on pitkä. nyt menen perässä, imeydyn spiraaliksi ja hajoan fraktaaleiksi...aika menee takaperin ja olevaisuus imeytyy tyjhyyteen...pystyn liikkumaan? hetkinen...

mitä vittua mä makaan tääl jorpakos?

älä unoha elää