Vielä aurinko jaksaa paistaa. Ihan kuin se olisi liimattu tuonne taivaalle. Ei mulla tietenkään mitään sitä vastaan ole. Kyllä kaikki auringonpaiste otetaan vastaan, mikä tänne Pohjolaan suodaan. Jos huonoilma vaikuttaa mielialaan niin kyllä huomaa, että auringonpaistekin vaikuttaa. Auttaa pitämään positiivisen moodin yllä.
Tänään oli aika hassu päivä. Ensin aamulla maamme pääministeri julisti kuinka positiivista länsimaisuuskehitystä Venäjän vaalit osoittaa.. Mutta joo, enpä sano tässä mitään meidän pääministeristä, etten vaan saa herjaussyytettä.
Sähköposti on kiva keksintö, vaikka ei siinä syvimpiä tunteitaan pysty välittämään. Mutta pystyy kuitenkin kertomaan miten oma arki sujuu. Ja onhan se mukavaa, että hymiöt on keksitty, koska jos aina ei jaksa kirjoittaa niin lykkää vaan hymiön ruutuun, johan toinen heti näkee millainen mieliala siellä tänään on. Jos on oikein mutruhuuli naama minkä lähettää, niin toinen tietää että silloin kannattaa lähettää semmoinen piristävä viesti. Vaikka että kertoo kaipaavansa. Ni johan se mutruhuuli kääntyy ylöspäin.
Ihanaa päästä nukkumaan. Mua on viime aikoina väsyttänyt aikaisemmin. En enää valvo tosi tosi myöhään, vaan menen ihmisten aikoihin nukkumaan. Mitäpä syytäkään minulla olisi valvoa, sitä paitsi ikävöinti on raskasta puuhaa. Kokeilkaa vaikka itse. Se on niin kokonaisvaltaista, että pimeän tullen sielu kaipaa jo lepoa. Tai sitten mie olen vaan yksinkertaisesti tulossa vanhaksi..
Juon nykyään teetä. Mun hyvä päätökseni, jonka tein kymmenen sekuntia sitten, on että lopetan kahvin juonnin. Se ei tee mulle hyvää, ei etenkään elitistikahvin juonti, jossain superkalliissa kahvilassa. Sitten seuraavaksi yritän lopettaa karkin syönnin, tosin suklaata ei lasketa, koska se ei ole karkkia, vaan nautintoaine.
Jos mä pystyn lopettamaan cappucinon kittaamisen niin sitten mä pystyn mihin vain. Jopa tilastotieteen peruskurssin läpipääsemiseen. Kivaa kun on tämmöinen kaikkivoipa olo. Tällainen olo saisi olla useimminkin niin saisin jotain suurta ja mahtavaa aikaan..