Sydän huutaa tuskissaan,se vuotaa purppuraverta.
Niin,niin kovin sattuu.
Luopumisen tuskaa,kovaa ja kamalaa.
Ei jaksa ymmärtää,ei vaan jaksa.
Pala palalta on sisimpäni murennettu,nyt niin voimaton olo.
En tiedä pystynkö vielä kerran,taas uudestaan,kokoamaan sieluni.
Enkä muuta ole pyytänyt kuin ihan pienenpienen palasen rakkautta ja murusen onnea...