Harmi vain, että ensin pitää kasvattaa ne puut, joissa mulperiperhosen toukat voivat syödä mulperipuun lehtiä, ja sen jälkeen pitää vielä pitää huolta, että lämpöä riittää, jotta jaksavat kehrätä itselleen ne kotelot, josta sitä silkkiä joskus hamassa tulevaisuudessa saa.
Pidemmän kaavan kautta tämä elämä menee useimmiten, mutta lopussa kiitos seisoo. Niin on pakko ajatella, vetää syvään henkeä ja jaksaa vielä seuraava ja sitä seuraava rutistus.
Minä olen oikeassa, minä olen vahva, minä uskon itseeni, ajatuksiini ja periaatteisiini.