Sanoit ajattelevasi minua
usein. Luulin, että rakastat
minua,....
mutta tuhlasinkin ajatukseni
sinuun.
En enää ajattele sinua.
Muuta kuin unissani.
Nyt mieltäni painaa haikeus,
jonka vain sinä voit
poistaa.
Et vain ajatuksillasi, vaan
tunteilla, sanoilla ja
teoilla.
Jään odottamaa, kunnes
jonain päivänä tulet
koskettamaan minua
lämpimillä käsilläsi, joita
aluksi pelästyn. Lausumaan
sanan tai enemmän hempeällä
äänelläsi.
Sekä uhraamaan minulle
ajatus, maailmassasi. -