IRC-Galleria

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712126971729_ul.shtml

uutisen tultua ensimmäisen kerran julkisuuteen,eli siis että tuo nainen on ylipäätään kadonnut,oli fiksun mieheni reaktio: no mieti nyt itekkin jos sulla olis kuus lasta niin voitko käsi sydämmellä sanoa ettei tekis välillä mieli kadota maan alle??

siis siivoukssesta ei tule tänäänkään mitään..ensin oli pakko katsoa "likaiset työt" discoverylta ja nyt tulee housea neljä jaksoa..voikääk.

mä heräsin tänään 10.45..ihanaa kun vapaapäivän voi viettää nukkumalla.

laura: "käy kattoo voice.fi onko koodilla A12B1932 voittanu siin jouluarvonnassa jotain"

--raahaudun tässä välissä lepoasennosta tietokoneelle...--

tiina: "valitettavasti ei voittoa tällä kertaa"

laura:"voi paska.jos tuut illal käymään tuo sipsii."

--tässä repeän nauruun.--

voi laura,olet niin laura.

mun selkäni on taas kyllästynyt olemaan ihmismäisesti,eli on ihan helvetin kipeä ja vie multa jalat alta.eilen istuin lohjan päivystyksessä,eikä se lääkäri kyllä ymmärtänyt että mä en kohta kestä kun mun selkä on niin romuna.istui pöytänsä takana ja voivotteli vaan että selkäkivut tulee ja menee..

tämä kipu nyt on tullut eikä vielä ole lähtenyt mihinkään että kiitoksia tyhjästä.taidan mennä tänään uudestaa lääkäriin ja jään sinne odotustilaan asumaan,kunhan ne hoitaa mut kuntoon!

on se kivakun baarissa tullaan lausumaan runoja.tosi herkkää.



"Minä ostin hevosen hullulta mieheltä.
Se oli piirtänyt sen itse
ja muuten se oli ihan tavallinen hevonen
mutta silmät olivat sieraimissa.
Sen se oli tehnyt
tahallaan: että ihmiset näkisi
miten hullu se on
ja ostaisi paremmin.
Minä ostin.
Ajattelin hevosta kun se seisoisi männikössä
illalla kun auringon korvista vuotaa verta."

(Saarikoski,Pentti)

nimittäin tonton 5v naamiaiset..loppuilta menikin sitten jälkiä korjaillessa eikä urakka oikeen vieläkään ole valmis.

laura teki paljon näiden synttäreiden onnistumiseksi,kiitos.

niin ja tuo kakku me väsättiin sitten ihan itse.

kiitos ned kelly´s, että karhuatte minulta seitsemää euroa ostoista jotka olen tehnyt 5.8.2006,ja oma maksupäätteenne ei ole varmistanut korttiani(visa electron),eikä näin ollen myöskään veloittanut tililtäni.
kiitos myös että olette asialla vuoden 2007 marraskuussa,ettekä esimerkiksi vuosi sitten.
ihmettelen vain baarityöntekijää joka on myynyt minulle vaikka korttia ei ole luottokunta varmistanut.koska electron ostot täytyy aina varmentaa.(sen takia joissain paikoissa kestää niin pirun kauan ostosten maksaminen/kortin lukeminen.)
olen asioinut kyseisessä baarissa kerran tai kaksi myös tänä vuonna ja maksanut kortilla,saas nähdä millainen lasku perässä tulee.odottelen sitä tulevaksi sitten ensi vuonna.

että ottaa päähän.

ja terhille terkkuja turkuun.

On huomattavasti halvempaa ja helpompaa todeta jo ennen koiran ostoa onko varmasti oikea koiraihminen. Jos tässä vaiheessa huomaa, ettei koira ole minun lemmikkini, voi siirtyä seuraavaan eläinlajiin. Vaihtoehtoisesti voi kertoa kaikille olevansa allerginen, jolloin välttyy enemmiltä kyselyiltä.
Kokeilun ajankohta on syytä valita huolella. Mieluiten syksyllä, kun toivottavasti on pimeää, sateista, kylmää ja tuulista. Valaistuja tieosuuksia ja alueita tulee mahdollisuuksien mukaan välttää ja suunnata askeleensa hiekkateille, mutaisille pelloille ja ronikkoisiin metsiin. Testissä apuna voi käyttää esim. suurehkoa kivenmurikkaa, nauhuria ja naapurin lapsia.

Ota mukaasi tukeva naru (=talutin) ja sido siihen painava kivi (=koira), jota raahaat perässäsi. Pysähdy jokaiselle postilaatikolle ainakin kolmeksi minuutiksi ja yritä näyttää siltä, ettet ole varastamassa naapurisi aamulehteä. Kiellä koiraasi nostamasta koipea ja kiroa kovaäänisesti kun se kuitenkin sen ehti tehdä. Näytä sen jälkeen siltä, että eihän asia oikeastaan minulle kuulu. Täytä ulos lähtiessäsi taskusi muovipusseilla ja keräile koirasi jätökset niihin (jätöksiä teiden varsilta löytynee, vaikkei sinulla vielä oikeaa koiraa olekaan, käytä siis niitä). Yritä sitten löytää roska-astia, johon voit aarteesi piilottaa.

Irrota kivenmurikka narusta. Esitä sitten lukuisia akrobaattitemppuja saadaksesi koirasi huomion itseesi. Kun koira kuitenkin karkaa, juoksentele pitkin metsää huhuillen ja huudellen sitä. Kysele vastaantulijoilta onko kukaan heistä sattunut näkemään pikku fifiäsi, joka pääsi livistämään. Kompastu ja nyrjäytä nilkkasi. Palaa kotiin koiraa sadatellen ja huomaa miten se odottaa sinua ulko-ovella.

Ennen töihin lähtöäsi viiltele sohvasi leipäveitsellä, revi roskakassi kaapistaan ja levittele sen sisältö pitkin keittiön lattiaa, saksi aamutossusi palasiksi ja pudota kaikki kukkaset olohuoneen ikkunalaudalta (voit tietysti pyytää jotain tuttavaasi hoitamaan tämän puolestasi). Näin pääset oikeaan tunnelmaan töistä tullessasi. Käy tämän jälkeen ostamassa kassillinen puruluita ja vinkuleluja ynnä koulutusopas, jottei sama toistuisi.

Pyydä naapurin lapsia juoksemaan kuraisin saappain kunniakierros kodissasi, lääppimään ikkunoiden alaosat sameiksi ja pudottelemaan tavaroita lattialle. Siivoa sotku.

Hiissaa murikkaa pitkin lattiaa ja uusi parketti.

Ota illalla murikka mukaasi makuuhuoneeseen ja aseta se aivan keskelle vuodettasi. Myttyä peittosi murikan alle ja heitä tyynysi lattialle. Yritä nyt nukkua pikku puppeasi tuuppimatta siinä osassa vuodetta mikä jäi jäljelle. Hiivi keskellä yötä aamutakkisillasi pihalle kaatosateeseen pissattamaan koiraasi ja unohda avaimet sisälle.

Säädä ajastimella nauhurisi siten, että kasetilta alkaa kuulua
raivokasta haukuntaa yöllä klo. 2.30 (muista riittävä äänenvoimakkuus). Tarkasta taloutesi, ettei siellä ole varkaita ja yritä sitten hiljentää nauhuri tarjoamalla sille puruluuta tai kieltämällä sitä napakasti. Väitä aamulla naapureille, ettet ole kuullut mitään koko yönä.

Osta koirallesi säkeittäin erilaisia kuivamuonia, joihin se ei koske
tikullakaan ja hauduta sille sitten maksaa kermassa. Syö itse
edellisviikkoisen lihakeiton jämät.

Pese illalla koirasi ja föönaa se kuivaksi. Nouse aamulla neljältä ja puulaa koirasi uudelleen. Pakkaa tavarasi ja koirasi autoon ja lähde ajamaan 300 kilometrin päähän näyttelyyn, kokeeseen tms. koiraharrasteeseen. Seiso tuntikausia kehän laidalla odottamassa omaa suoritustasi, jonka koirasi jollain ilveellä onnistuu vesittämään. Hauku siitä hyvästä tuomarit ja kilpakumppanit ja aja raivospäissäsi kotiin. Muista kehua koiraasi.

Maksa koiravero ja naapurisi pesulalasku. Revi autosi takapenkki, pureskele ohjauspyörä täyteen hampaanjälkiä ja hukkaa vaihdetangon nuppi.

Pyydä paikallista maanomistajaa solvaamaan itseäsi ja uhkailemaan koiraasi haulikolla. Pyydä myös naapurin rouvaa sättimään itsesi päivittäin, koska hänen lapsensa on astunut nimenomaan sinun koirasi kakkaan.

Jos kaiken tämän jälkeen vielä olet vakuuttunut koiran hankinnasta etsi itsellesi sopiva rotu ja ole tervetullut iloiseen seuraamme.

...jotenkin niin kamalasti ahdistaa tuo jokelan surmatyö...


"Ken tuonen valtaa karttaa voi?
Se kaikki kerran kohtaa.
Sen synti turmaksemme toi,
se meidät hautaan johtaa.
Suo, rakas Vapahtajamme,
sen että muistaisimme,
aikeita pahan luontomme
valppaammin valvoisimme."