Joulupatja o mu omakeksimä perinne, mink mää tahtoissin lanseerat niil
ihmisil, ketkä tahto viättä lepojoulu.
Joulupatja tehrä nii, et jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel
olohuane lattia peittoines tyynyines päivines. Ympärs asetella ruakka (mitä
ei ol itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkeran jouluihmisen
laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.
Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak, käännetä välil kirja sivui taik
kylkke ja ojenella kätt kohren konvehtei. Viarai ei saa tul käymä, eikä itte
kuulu käyrä missä.
Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline - joulupatja o joustava
ratkaisu. Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse ja niin täys
tyäntouhu ja toiminna ilo, et sitä riittä pitkäl kevässe