mut ei enää, ei enää koskaan, anteeks voisin antaa mutten kuitenkaan unohtaa, viha syöny rakkauden mut paras tapa kostaa, on viiltävät rippeet sun omastatunnosta
en haluu nähä sua koskaan tai kuulla susta mitään valihit ties itte, piste se on siinä hyvät loppuelämät, ja kun koittaa se hetki toivottavasti päädyt helvettii