Kirjotan näit sanoi myöhää yöllä ihan syystäkin,
Muistot nous taas esii, siks mä pöydän ääree ryntäsin,
Katon kalenterii, jep tänää on sun synttärit,
mut pari vuotta sitten sä kaikki meistä yllätit.
Sä lähit täältä pois, etkä tuu takas sieltä,
siks alus oli vaikee löytää suuntaa ja tietä,
Jos saisin viettää kanssas päivii muutaman vielä,
voitas jutella ja käydä vaikka muutamal vielä.
Poika, tääl kaivata asua vieläki,
ja ikävä ei hävii, vaikka kuinka muistot kieltäsin.
Miks sun just piti lähtee, saattas auttaa jos sen tietäsin,
mut pakko oli hyväksyy, et nähää vasta siellä sit.
Hyvät jutut tajuu vasta sitte ku ne puuttuu,
Elämääki tarkastelee sit vast, ku se muuttuu.
Näit tragedioit elämäs kai mukaa vielki tarttuu,
mut toine liekki syttyy ku yks liekki sammuu.
Jos saisin vielä kanssas viettää hetken
Ennen kuin lähdet, haluisin et tiedät sen et
”Goodbye, I’m gonna miss you”