Osaan sittenkin nukkua, mikä on nykyään ollut todella vaikeaa tiettyjen seikkojen vuoksi. Pääsin unenmakuun jo yöllä bussissa ja heräsinkin vasta päätepysäkillä. hupsii. Niin juu ja näin maaiman ihanimman unen, jota en kylläkään jaa muiden kanssa :D Nukuttuani pitkään(en siis bussissa vaan kotona), heräsin äärettömän toimeliaana ja hyväntuulisena. Päivä ei olisi voinut alkaa paremmin. Juliakin soitti aika aamutuimaan ja oli ihmeissään "asta miten voit olla noin pirtee?".
No ei nyt enempää tylsistä unijutuista. Ollaan Paolo Nutinin kanssa laulettu kilpaa viimeset pari tuntia sillä tuloksella, että nyt on kurkkua pitkin seinää. kirjaimellisesti. Laulelin vähän liian tunteella ja söin samalla kurkkua(kuka syö ja laulaa samaan aikaan??:MINÄ) Kaikkein parasta on, että voin pitkästä aikaa myös tanssia, pomppia sekä muuten vain reuhata ilman, että vasen jalka osoittaa mieltään :) Jos tämä tunne vaikka jatkuisi pidempäänkin! Pidetään ainakin Paolon kanssa peukut pystyssä.
http://www.youtube.com/watch?v=ogepRpymMT4
paolo nutini - jenny don't be hasty