IRC-Galleria

Oon huomannu että tännetulon jälkeen mulla menee päivät aina lagatesssa, turhautuessa ja nukkuessa. Oon jotenkin liian kaukana kaikesta että saisin itteäni innostumaan ja tekemään jotain, kaikki on niin kaukana ettei jaksa alottaa yhtikäs mitään. Kun mulla on tylsää (mikä on usein), mä löydän itseni tuijottelemasta seiniä ja ajattelemasta ihmisiä kuten Emily ja Leslie ja Ashlyn, ja ihmisiä kuten Zack ja Jared ja Luke, ja sitten mä rupean ajattelemaan ihmisiä jotka on Suomessa ja jotka on niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana, ja joilla on aina jotain, tai sitten mä rupean ajattelemaan ihan ketä tahansa.

Mutta jotta tästä ei tulisi ihan turhaa angstientryä jota kukaan ei jaksa lukea, mä oon viimeaikoina tykästynyt esimerkiksi oliiviöljyyn salaatissa, soijaan riisissä, mansikka- ja kirsikkaesansseihin, vitalinea-jugurtteihin, viinirypäleisiin ja suklaariisikakkuihin. Mitenkäs nää liittyy nyt yhtäkkiä ruokaan. No jaa.

Sen lisäksi mua turhauttaa mun huoneen siivous, mutta mä en jaksa siivota, kun ei täällä käy koskaan ketään perheenjäsenten lisäksi, niin mä en oikein näe siinä mitään itua tällähetkellä. Ei tää oikeastaan ole tällähetkellä kovin paha, mutta tarpeeksi sekalainen ja puolivalmis että se jotenkin vaan pistää silmään, toisin kuin joku täyssotku. Täyssotkussa sentään voi aloittaa jostain - tätä vaan ei oo ikinä päätetty, jäänyt vaan sellaiseen melkein valmis - tilaan josta ei jaksa liikkua yhtään mihinkään.

Musta meinaa tulla taas eskapisti, enkä mä oikeastaan jaksaisi semmoista kun elämä on oikeasti paljon kivempaa kun sitä elää eikä vaan makaa sängyllä ja unelmoi. Unelmointi on vaan niin paljon helpompaa.

Mä oon ehtiny muodostaa paristakin asiasta itselleni jo ihan kamalan suuren ongelman, mutta mä oonkin aina tykännyt vähän velloa mun ongelmissa.