No hiisivieköön...Sainpas sitten maanantain kunniaksi kelan-tädin itkemään. Paha-Jenni... Meni hermot,kun niitten tietokoneet oli rikki ja se eukko alko sekoilee jotain ihan omiaan. Työkkärin tyttö tosin lohdutti mua puhelimessa ja sano kela-tädin olleen väärässä,joten ei harmita niiku yleensä.
Tukasta ei ole vieläkään päivitystä,en oo saanu uusia kuvia vielä itestäni otatettua.
Paljon kait olisi uusia asioita kerrottavana,mutta en taas saa ajatuksesta kiinni,sen verran virastoasioinnit jätti paskan maun suuhun.
No töitä haen kebab-ravintolasta,vaikka en voi sietää kebabia. Noh,sano norjalainen,työtä sekin on.
Halit kaikille,mä jatkan mun täydellistä maanantaita puhisemalla itekseni.