IRC-Galleria

ISÄNI EI OLE HULLU!! monet eivät ole ymmärtänyt sitä, liian monen suusta olen kuulut väitteen, että isäni on hullu. Se satuttaa.
Ne ihmiset ovat saaneet vastaukseksi kaikkea mahdollista.
Edellinen tunti oli raskas minulle, palasin aikaan jolloin kaikki meistä oli väsyneitä. Olin kuitenkin koko tunnin paikalla enkä lähtenyt.
Kyllä minä hieman itkinkin mutta en paljoa, kaikki se purkaantuu sitten kun olen yksin, en pidä itkemisestä muiden nähden. Jos minua sattuu niin sitten sattuu, ei se kuulu kenellekään.
Olen eristäytynyt kavereistani silloin joskus ja olen oppinut pärjäämään itse, on ollut pakko.
Tänäänkin otan etäisyyttä muista. Muistoja joita en välttämättä haluaisi muistaa ovat mielessäni voimakkaina tänään.
Palaten vielä isääni, olen onnellinen siitä, että hän voi nyt melko hyvin, hän on selvinnyt kokemuksistaan ja hän tulee selviämään monesta asiaasta. Isälläni on ihmisiä ympärillään jotka välittävät ja jotka auttavat. Minä olen onnellinen omasta isästäni.
Perheemme on kokenut mitä on kokenut mutta yhdessä olemme selvinneet kaikesta niistä, meidän rikkonainen perheemme on nyt yhtä ja meistä on tullut entistä vahvempia ja ymmärtäväisempiä. Osaamme arvostaa pienenpieniä asioita ja iloitsemme pienenpienistä asioista.
Kyllähän meillä jokaisella on pelko menneestä, siitä mitäs jos kaikki se uusiutuu.
Muistot, niiden kanssa on elettävä.

rakastan isääni<3