IRC-Galleria

Miut se sitten aina ymmärretään väärin.. nyt riidoissa "veljen" kanssa, kun se ei ymmärtäny mitä tarkotin ja en edes pahalla sitä tarkottanu.
Kai se on sitten väärin välittää toisesta :'< (teen siis koko ajan väärin)


No siinä se ystävyys taisi olla.

Luulin, että ystävyys
on ikuista mutta
ei se ole.
Mikään ei ole.

Harmi.

Tänään talo täynnä vieraita, ei oikein jaksaisi. Mutta no onhan nimipäivät.
Väsyttää eilenkin lintsasin koulusta viimoiset tunnit enkä enää tänään mennyt kouluun.

Ei enää puhtia löydy ja viikonloput menee koulutehtäviin tai joihinkin typeriin "juhliin".


Millon tässä oikein kerkee levätä?!

aina se vitutus hiipii minuun ja sitten olen niin paska ihminen kaikille xD riitelin kultani kanssa. :< pluh mutta nyt tupakalle..

Mitä väliä sillä on kuka komentaa ja ketä, ei nää päivät mee silti sen nopeampaa..

Miksi minun pitäisi hymyillä?
antakaa jokin syy.
Minä en vain osaa
hymyillä, silloin, kun
ikävöin rakastani.
Antakaa minulle syy hymyyn,
viekää hetkeksi kaipuu pois
minusta.
Laittakaa minut nauramaan
niin etten illalla itke itseäni
uneen ikäväni takia.
Antakaa minulle syy hymyillä.

Nyt ottaa meidän luokka pahasti päähän, ei minkäänlaista luokkahenkeä, mikä kriisi.
No Miksi joidenkin ihmisten pitää valittaa ihmisistä, jotka ehdottavat jotain tai vie asioita eteenpäin.. Valittaa osataan mutta hommaa, kun tarjotaan muille kukaan ei sitä ota hoitaakseen. Mietinpähän vaan miksi sitten pitää valittaa..

Meissä jokaisessa on paskoja puolia ei vain muutamissa. Miksi sitä ei vittu voida tajuta?
Ei kukaan ole täydellinen..

Raivostuttaa mutta mie en enää jaksa välittää tunnilla, kun muut riitelee, laitan vaan "sisäisen radion" päälle ja annan olla.



Mitä mieltä muut ovat asiasta?

Mitä jos aika loppuu kesken
juuri, kun on löytänyt onnen?









Kyllä mine taas kaikkea pohdin..

Siinä kaikille kysymys..

On harmillista, kun ihmiset muuttuvat ja ajautuvat toisista kauemmas.


siinä voi tulla hieman orpo olo, kun ei ole enää sitä ihmistä jonka kanssa on aina
jakanut salaisuudet ja jonka kanssa on aina pitänyt hauskaa..


Tuntuu siltä, että osa itseään on kuollut, kun ei ole enää sitä ystävää..










noh, täs nyt jotain tällästä tyhmää mitä taas mietin pienessä päässäni.

Tänää se sit pies lähteä, kohta jo.. pies pakatakkin. Mut hei, kylhän mie nyt takasin tuun. (toivottavasti)