IRC-Galleria

Todellisuus on viinan puutteesta johtuva illuusio

Ei sitä poekaa ainankaan eilen näkynyt joten kai minä voin lähteä maalle hyvillä mielin. En usko, että tulisin sitä poekaa tänäänkään näkemään. Mutta kovasti paljon taas tahtoisin hänet nähdä. Kunhan hän taas joskus täälläpäin on.. Toivottavasti näkemiseen ei mene pitkään. Haluaisin selvittää pitääkö ne huhut paikkaansa vai ei. Onko niin kuin sanotaan? Oletko sinä kysellyt minusta? Kertokaa miten asiat ovat. Ei tämä ole aikoihin vaivannut minua mutta nyt taas vaivaa, kun huomaan, että ikävöin vaikka eihän me kai edes kunnolla toisiamme tunneta. Tule pian!

Katsoin ulos,
ihana aurinkoinen
pakkaspäivä,
käänsin katseeni
nopeasti pois, sillä
tummilla ajatuksilla
en halunnut sotkea
ulkona valitsevaa kauneutta.
Kidutan itseäni,
en vain osaa lopettaa,
en nyt.
Minun on päästävä
pois täältä.
En sotkea tahdo
ulkona vallitsevaa
kauneutta.

Todellakin tahdon karistaa tämän kaupungin pölyt hetkeksi jaloistani ja lähteä maalle ja niin teenkin jos vaan se onnistuu.. mutta jääkö minulta jotain pois jos lähden? Huomasin ikävöiväni sitä poikaa uudestaan (tällä kertaa sentään tajusin sen ennen kuin hän seisoo edessäni). Mutta en tiedä milloin hän täällä taas on. Jos jään en siltikään tiedä oletko täällä. Minun tuurillani et. Siksi kai lähden nytkin maalle. Kysyisin sinulta jos voisin mutta en numeroasi omista enkä kehtaa sitä muilta kysyä, sillä silloin kaikki tietäisivät ikävästäni sinua kohtaan. Minä todellakin haluisin jutella kanssasi enemmän, tutustua paremmin. Onhan meillä ollut hauskaa yhdessä.. niin on.. mielestäni ainankin. Mutta milloin sinä poeka saavut tänne? Milloin voin nähdä sinut?

Poikien kanssa liikenteessä <3

Oli hauskaa nähdä miten ihminen voikaan mykistyä ja "pysähtyä" kuin seinään. (naurattaa vieläkin, oli niin hulvaton ilme... btw.. tän laitoin siks ku se pysähtelijä itse mainitsi jtn, että varmaan löytyy gallun päiväkirjasta. hei, en tuota pettymystä. löytyyhän tää!)

Teki tosi hyvää lähteä pois nyhjöttämästä äitiltä niin eipä kauheesti tullu ajateltua niitä tuhansia asioita. Ajatukset ois varmaan jo tappanu miut. Kiitos siis pojille, kun "pelastivat" tän tänään. *kiittää ja kumartaa syvää pojille*

Mut jep... taas tässä koneen ääressä ja kuulokeet korvilla kiduttaen itseäni, tehden kai jonkin tason henkistä itsemurhaa..

Et eilen auttanut vaan sekoitit päätäni lisää kännisillä tunnustuksillasi.

Itsensä kidutus käynnissä.

iltaa, erittäin kyrpämäistä iltaa.. tappaa voisin jokaisen teistä.

Tääkään ei kai kannata enään, kaikki on kai jo koettu ja liian monta kertaa nähty. Tää kaikki päätyy aina takaisin lähtöpisteeseen. Hei, ei valehdella enään. Haudataan tää saatanan ystävyys mikä ei taida olla edes ystävyyttä vaan petollisia sanoja, täyttämättömiä lupauksia. Turhaan enään jatketaan, sillä ei suosta pääse eteenpäin vaan sinne vajotaan.

Ajatukseni ovat sekaisin.