Laiva lipuu ulapalle,
matka voi alkaa.
Katsoo tyttö kaukaisuuteen,
miten kaunis meri onkaan.
Syksy tekee tuloaan ja
kesän viimeinen, lämmin henkäys
hyväilee hänen kasvojaan.
Tiedän, nämä ovat viimeiset hetkeni,
sairaus syö kehoani sisältä.
Hengitän suolaista tuulta ja iloitsen.
Tuskaa, kipua sydämessä, ei enää.
Hyvästi maailma.
Suljen silmät, nukahdan,
on niin hyvä olla, lopultakin onnellinen.