IRC-Galleria

hmm, oli ihan ok päivä siihen asti kunnes luin marin kolumnin kouvolan sanomista. kolumni oli siis hyvä, ei siinä mitään, mutta sen jälkeen satuin vilkaisemaan edellistä sivua ja tunteet kasaantu möykyks tonne sisuksiin. se möykky paisu vain sekuntin sadasosien aikana kokonaiseksi tunteiden myrskyksi, joka alkoi velloa pitkin kehoa ja suunnata kohti kyynelkanavia. heitin lehden kauas minusta ja tulin huoneeseeni kuuntelemaan mystery jetsiä.
pahan olon aalto pyyhki mut ja tyhjyys täytti mielen. nyt katselen ikkunasta lehtien putoilua. ne putoaa korkealta ja laskeutuu todella matalalle. onneks niiden alla on tukeva pohja. ne ei putoa ikuisuutta. jos siihen alle sattuu vielä muutama muukin lehti, niin ne kannattelee uutta tipahtanutta yksilöä.
siltä musta tuntuu. vielä mä revin itteni täältä irti ja leijailen tuulen mukana uusiin sfääreihin.