hei taas, pitkästä aikaa. kerronpa tässä viimeisimpiä kuulumisiani. eli siis, no, mitäs mulle oikeestaan kuuluu.. hmm! no, aika hyvää, ja sitten myös jotain huonoakin. harkat alko taas, ja päätin kuin päätinkin sitten jatkaa tuota ah-niin-ihanaa harrastusta. siis onhan se ihan kivaa silleen.. ja mein OMAT joukkuelaiset on ihania, mutta se, että me harjotellaan naisten joukkueen kanssa, on mun mielestä aika rasittavaa. kun me ei todellakaan ylletä niiden tasolle ja ne ei selvästikään pidä meistä yhtään niin se ilmapiiri tekee koko ajatuksen kyseisestä harrastuksesta aika kauheeksi. mutta nyt mä kuitenkin jatkan sitä. onpahan ainakin tavotetta siinä sitten. pitää pyrkiä parempaan koko ajan vaan. huippusuorituksiin ja sitä rataa. kaikki vaan on niin vakavaa nykyään. vähän turhankin..
ja niin. no, tänään oli koulujen välinen fudisturnaus. jei ! \o oltiin LÄHES huippuja. kyl me hyvin pelattiin. ei siinä mitään :> mut ei vaan voitettu. tietenkään. murräyh. ja tänään puol kasilta sit viel harkat tähän päälle. ihan jees. meillon niinku ma, ke, to, (la) ja su harkat. IHAN JEESSS.. ei siinä mitään, vapaa-aika aika kortilla mut tässähän sitä mennään.
jep, etenkin kun on kaikki kokeet tässä ja sit pitäs kavereidenkin kanssa ehtiä olla ja nähdä jossain vaiheessa kultaaaaa, ainiin ja olishan sit vielä se lastenhoitohomma. ansaitakin pitäs siis ehtiä. niin, ja ens viikolla alkaa kaikenpäälle vielä se tet. jihuu. ei hitto, mun elämä on täyteen tungettua. missä välissä mä lepään ihan täysin? nojaa, pitää vaan jaksaa.
sitten, mun mieltä vaivaa yks juttu. en tiie, onks järkeä aatella näin vaikeesti asioita yleensäkään. mut haluisin vaan saada jotain vastauksia. itseasiassa ne asiat, joihin vastauksia kaipaisin on vähän sellasia, etten viittis ite ottaa niitä puheenaiheeks tai mitään. kun ne ei oo mitään kovin hilpeitä niin pelkään vaan et masennan ihmisiä ympärilläni sellasilla jutuilla. mut ne jutut oikeesti vaivaa mua. tainooooh, ne jutut liittyy lähinnä tasan yhteen asiaan. mut siinähän sitä kaikkea mietittävää onkin.
kaiken päälle, oon alkanu miettiä uskonasioita. en oo varma mitä haluun elämältäni, ja kaikki on vähän sekasin. haluisin turvautua johonkin, saada apua jostakin. en tiedä, että onko kristinusko vastaus mun 'epätoivoon' tän asian suhteen, mutta saa nähdä.
just nyt tuntuu siltä, et ajatukset vaan ravaa ympäriinsä enkä mä saa niistä minkäänlaista otetta. whoa, mun pää on niin sekasin. ette arvaakkaan mitä kaikkea mä koitan tässä just hahmottaa. hitto, tarviin nyt jotain- en vaan tiie et mitä.
aika outoa.