Kaikki tietää, eihän sota yhtä miestä kaipaa,
mut mä haluun pelkojeni tukikohdan raidaa.
Fuck off turhat vainoilut, kipeet olot, kuumotukset,
raudast tehty mies voi välttää henkisen tason puukotukset.
Psyykkeet hajoo, lanka palaa hitaammin ku myssy.
Pohjal käydää, noustaan ylös, missä luuraa naulapyssy?
Se on kommandokaktus, ei se leiki mustekalaa,
metskaa kadotettuu eilist, norsun kärsä heiluu salaa.
Liukumäkeen vaseliinii, koneeseen kuperkeikkaöljyy,
ei kiisselii vaan dieselii, järeet aseet meikän völjyyn.
Tykinkuulaa, liikaa fuulaa, totuuden eestä siivoon saastan.
Silti ootte salee vikat jotka oikeuteen haastan.
Kantakirjalehmä akkulaturin valinnasta varasti,
rikospoliisista päivää, uuden elon aika sarasti.
Vaan virheliike, vasikasta taisi tulla talidomi,
kaksi jalkaa neljän sijaan, ei se lypsykarjaks sovi.
Verikosto, vendetta, musta horros näyttää kauniilta.
Liimaa imppaa tilhiparvi, sarvi runsauden suojaa taudilta
joka kantaa nimee tyhjyys. Käsist karkaa joskus ohjat.
Elämä tyhjenee ku flinda, mutta meitsi ottaa pohjat!
(c) variksenlaulu