Vuorten ja laaksojen sylissä kaukana
aukeaa muumien mukava maailma:
entisten aikojen maa, satujen maa.
On muumien elämä suvea suloista,
talven he nukkuvat loitolla murheista
neulaset vain masussaan
ruokanaan. Ei sen parempaa!
Ei Muumitaloa lukita yöksi, hei muumit,
kun hämärä hiipuu jo tähtien vyöksi, hei muumit!
Karkeloi kansa ja kunnailla soi,
muumeilta elämää oppia voi.
Hei muumit, hei muumit!
Pappa ei hatusta erkane ikänä,
laukku on mammalle henki ja elämä,
Nipsu se on lääpällään kimmeltävään.
On keksijä Niiskulla nenällä kakkulat,
sisokansa otsalla kiehkurat hurmaavat.
Hemuli hamuaa vaan helmojaan ja kokoelmaa.
Ei Muumitaloa lukita yöksi, hei muumit...