IRC-Galleria

Ma 13.7 käytiin tosiaan Lohjan sairaalassa keisarinleikkaamalla ottamassa ulos vaimosta terve poikalapsi, pituutta 50cm ja painoa 3,405kg. Reippaan oloinen vesseli, nyt kotona tutustumassa hoitamiseen ja elämäntapamuutokseen =D

Tänään käytiin 21. raskausviikon ultraäänitutkimuksessa Lohjan sairaalassa. Tulos: Rakenteellisesti terve poikalapsi tuloillaan! Jostain se kutina oli jo tullutkin, ja oltiin ennen menoa varmoja että poika on kyseessä =) Nyt vaan mietintämyssyt päähän ja nimeä hieromaan :D

Tämä taitaa ollakin sitten viimeinen "matkapäiväkirjan" merkintä...

Palattiin tosiaan takaisin Suomeen viime viikon torstaina eli 18. päivä, eikä sen jälkeen ole heti jaksanut rustailla tänne. Nyt on yritetty kovasti palailla takaisin töihin ja arkeen, se ei ihan heittämällä tunnu onnistuvan :) Paluulennot menivät Honkkarin ja Lontoon kautta. Kotimatkan pisin pätkä oli taas 12-tuntinen, eli HK-Lontoo väli, mutta täytyy sanoa että Cathay Pacificin pitkän matkan koneet ovat todella viihtyisiä ja palvelu rokkaa. Ei ole suotta ko firmaa mainostettu yhdeksi maailman parhaista. No economy classihan oli kyseessä kuitenkin että ei ihan business-luokan sänkymeininkiä ollut.

Mainospuiheista eteenpäin. Paluu Suomeen oli kylmä. Kuukauden reissu reilu 30 asteen tropiikissa ja paluu 8-asteiseen hyiseen ilmaan johti flunssaiseen oloon, eikä asiaa auttanut kylmäksi jäähtynyt kämppä. Villasukat jalkaan vaan =) Toinen asia joka veti fiilikset alas on Suomeen palaamisessa on yhä järkyttävän korkea bensan hinta, vieläkin ollaan 1,5 eurossa litralta vaikka öljyn huippuhinnat kesältä ovat tippuneet kolmanneksen!

Joka tapauksessa nyt on aika tuumia reissun pääkohtia, hyviä ja huonoja tasapuolisesti.

Nähtävää riittää
Vietnam on loistava kohde kenelle tahansa turistille, oli sitten kiinnostunut kulttuurista tai vähemmän kultturellista toiminnasta, kuten rannalla löhöilystä. Maassa on alkuperäiskansojen, kiinalaisten, japanilaisten ja ranskalaisten hallintokausilta jälkiä ja rakennuksia. Lisäksi kun maalla on hullun pitkä rannikko, on varmaa ettei biitsit lopu kesken. Paljon jäi kuitenkin vielä näkemättä, joten ensi reissun ei pitäisi olla tylsä :) Parhaiten jäi mieleen Halong Bayn saaristo pohjoisessa ja Huen kiinalaisvaikutteinen linnoituskaupunki keskisessä osassa maata. Vietnam on kahtiajakoinen maa - toisaalta köyhää slummia riittää silmänkantamattomiin, mutta heti viereen on saatettu rakentaa golf-kenttää ja neljän-viiden tähden hotellia tai ökykallista ostoskeskusta. Sinne joukkoon kun roiskitaan esim pari tuhatta vuotta vanhoja Cham-heimojen raunioita, niin alkaa olemaan mielenkiintoinen keitos kasassa :D Sanotaan yleistäen että vietnamilaiset ovat lämpimiä ja vieraanvaraisia ihmisiä, ja kyllä se on ainakin omakohtaisten kokemuksien mukaan totta. Vaikka varsinkin pohjoisessa osassa maata oli koko ajan länsimaalaisena kaikkien silmätikkuna, ei mitään ongelmia syntynyt missään vaihessa reissua.

Tiukkaa vääntöä
Reissu oli sikäli rankka, että tuli valittua matka-ajankohdaksi kesä, maahan jossa on päivällä reilusti yli 30 astetta lämpöä ja ilmankosteus on 70-90% luokkaa. Meitsi laihtui neljä kiloa kuukaudessa, pelkästään hikoilemalla, kun mitään varsinaista fyysistä ponnistelua reissulla ei tullut kävelyn tai uimisen lisäksi tehtyä. Toinen rasite olivat hyttyset ja paarman tyyppiset purevat hyönteiset. Niitä riitti varsinkin maaseudulla/kylässä, mutta kaupungeissa niiltä pääsi aika hyvin karkuun. Pistoksista ja rakkuloista tatuoidut jalat kutiavat vieläkin tätä kirjoitellessa :) Seuraava reissu tulee varmaankin tehtyä talvella/keväällä =)

Kaikkea on liikaa
Oikeasti, yksi asia joka löi kasvoille kaikkialla liikuttaessa oli tavaran, ihmisten, liikenteen, eläinten, kauppojen, ravintoloiden, metelin, hajujen jne jne määrä. Kaikkea oli liikaa, ihmisistä puhumattakaan. Olisi jonnekin riisipeltojen keskelle pitänyt leiriytyä jos olisi halunut hetken omaa tilaa :) Tietysti pitää muistaa että Suomi ja Vietnam ovat pinta-alaltaan suht samankokoisia, mutta väkiluvuissa on valtava ero. Suomen 5+ miljoonaa verrattuna Vietnamin 80+ miljoonaan. Lisäksi Vietnamissa lähes jokaisessa perheessä on joku oma bisnes, on se sitten pikku kioski, ravintola, kalastus tai riisin kasvatus - koska ihmisille ei ole töitä tarjolla yrityksistä, heidän on pakko tehdä omaa työtä ja toivoa että jää jotain käteen.

Hyvät mätöt
Täytyy sanoa että vaikka suolisto ei tykännyt paikallisesta bakteerikannasta, oli hyvät sapuskat ja juotavat koko matkalla. Parasta syötävää oli tietysti merenelävät, tuoreet katkaravut, kalat ja mustekalat maistuivat kovasti, ja niitä tuli opittua syömään - normaalisti kotosalla en niihin paljoa koske. Varsinkin itse kalastetut parikiloiset jokikalat olivat paistettuna tosihyviä (huom. viimeksi kävin ongella Suomessa ehkä joskus vuonna -88, ja heti perään -92). Erikoisin sapuska oli tietysti koira, sitä tuli syötyä keitettynä ja jonkinlaisena "mustanamakkarana" paistettuna. Hurtta oli aika mautonta, possu tuli mieleen ensimmäisenä. Erikoismaininta kuuluu vietnamilaisille oluille, ne olivat todella hyviä kautta linjan. Vietnamissa on laaja valikoima isoja ja todella pieniä paikallisia panimoita (varsinkin pohjoisosissa maata). Olutta tuli itseasiassa juotua maidon "korvikkeena" vaimon kotosalla, kun maitoa ei vain ollut tarjolla ja vettä tuli juotua muutenkin reilusti :D Paikallisessa bia hoi-kuppilassa 1,25 litran kannu hyvää olutta maksoi 15000 dongia eli 60 senttiä, mutta monessa ravintolassa yhdestä 0,5 litran pullosta saatettiin pyytää jopa 24000 dongia eli reilun euron verran. Lisäksi tuli juotua paikallista viinaa, eli kirkasta sekoitettuna kiinalaisiin yrtteihin ja lääkkeisiin. Se oli sen verran tylyä kamaa, ettei maistunut kuin muutamia kertoja ruuan yhteydessä :)

No mutta jottei blogi pääse karkaamaan käsistä liian pitkäksi vuodatukseksi, niin jätetään tähän kirjoittelu. Se on varmaa että mahdollisuuksien mukaan tulee Vietnamiin vielä lähdettyä, toivottavasti montakin kertaa. Tämä eka reissu oli uuden opiskelua pitkän päälle, nyt sentään tietää about mihin on menossa seuraavalla kerralla =)

-Vesku, Vihdin Nummelassa, 23.9.2008

Morjes taas rakas matkapaivakirja :D

Eli nyt ollaan palattu taas tanne vaimon kotikylaan Haiphongin liepeille, lennettiin HCM Citysta vajaan kahden tunnin lento Vietnam Airlinella eilen illalla. Reissuhan meni sitten viime kirjoittelun siten etta kun lahdettiin viime sunnuntaina pois junalla Hoi Anista kohti Nha Trangia, saa meni huonoksi.

Nha Trangiin saavuttaessa oli kaatosade. Siina menikin pari paivaa Nha Trangissa hotellissa (Vien Dong-niminen perus kolmen tahden mesta), kun ei paljoa huvittanut lahtea ulos :( Pari kertaa kaytiin syomassa hotellin lahella olevissa rafloissa ja yksi huikea, jopa vartin pituinen kavely ilman sadetta tehtiin kaupungin kuusi kilometria pitkalla hiekkarannalla. Tosin rannasta ei paassyt paljon nauttimaan, uimisesta puhumattakaan (metrin korkuiset aallot veivat fiiliksen). Katujen lainehtiessa vedesta, tehtiin taksilla reissu Meritieteellisessa instituutiossa/museossa kaupungin laitamilla, joka oli ihan hauska paikka (ja suomalaisessa mittapuussakin katsottuna tasokas). Paikalla nahtiin alyton maara erilaisia elavia kaloja, haita, kilpikonnaa, ja kalojen yms merenelavien luurankoja ja kuivattuja ruhoja jne. Ehka hienoin oli reilu 20-metrisen valaan luuranko joka oli kyl aika massiivinen.

Nha Trangista ei siis paljoa jaanyt kateen, ja onneksi oltiin jo buukattu etukateen junaliput Ho Chi Minh Cityyn (eli Saigoniin). Juna sinne kesti noin 7 tuntia ja perille saavuttaessa mentiin heti taksilla vaimon sedan talolle joka sijaitsee lahella Dam Senin vesihuvipuistoa, kaupungin lansiosissa. Seta otti meidat kahdeksi yoksi asumaan hanen taloonsa ja yllapito oli vietnamilaiseen tapaan hyva. Hanen perheensa koostui vaimosta ja kahdesta pojasta, mutta talossa asui myos pari hanen firmansa tyontekijaa. Hanella on vesifirma eli tekevat pullotettua vetta. Kyselin kuinka monta vastaavaa firmaa Saigonissa on ja kuulemma noin 500, no onhan se ymmarrettavaa kun puhutaan n 8 miljoonan ihmisen kaupungista ja kaikki juovat pullotettua vetta...

Seuraavana paivana kaytiin tekemassa vaimon kanssa sightseeing touri kaupungin ytimessa, sateen jo rauhoittuessa enaa satunnaiseksi. Paikallinen bussisysteemi toimi hyvin ja oli fiksun hintainenkin (jonkinlainen seutulippu 2000 dongia per hlo eli n 10 senttia). Saigonin ytimen ehti nahda aika hyvin noin viiden tunnin kavelykierroksella, koska keskustan paa nahtavyydet ovat suht lahella toisiaan. Kaytiin mm Ho Chi Minh City Museumissa ja War Remnants Museossa, joka oli todella pysayttava paikka. Sotamuseon piha oli taynna jenkkiarmeijan sotakoneistoa, ajoneuvoista lentokoneisiin ja tykkeihin. Museon sisalla oli graafisesti todella voimakasta settia, eli kokoelma Vietnamin sodan aikaisista julmuuksista ja tuhosta. Taytyy sanoa etta vaikka on minkalaisia Ramboja yms leffoja nahnyt, nama julmat real life valokuvat ja sodan aikainen materiaali aiheuttivat kevytta pahoinvointia...

Ja sitten viela se kuuluisa HCMC:n liikenne! Siis ihan uskomatonta settia, kun lahdettiin iltapaivaruuhkan aikaan pois keskustasta. Kadut olivat kirjaimellisesti taynna ihmisia hondien, autojen ja bussien kyydissa. Onneksi sai seurata tuota kaaosta turvallisesti bussin kyydista, jalkaisin ei olis ollut mitaan asiaa kadulle. Wanha, mutta paikkansa pitava vertaus muurahaispesaan sopii hyvin kuvaamaan Saigonin liikennetta :D

Tosiaan reissu Hanoista HCM cityyn oli ihan onnistunut tournee, ottaen huomioon pienet riesat kuten flunssan ja lopussa olleet kovat sateet. Keskisen maan kaupungit Hue ja Hoi An olivat reissun parhaat palat joissa oli paljon mielenkiintoista nahtavaa ja parhaat sapuskat seka hinta-laatusuhde oli muutenkin kohdallaan. Oli mielenkiintoista huomata etta Vietnam on paaltapain katsottuna ihan samanlainen pohjoisesta etelaan mutta silti paikallisia eroja on havaittavissa, rakennustyylista ruokakulttuuriin. Kaikkiaan oli ok ensikosketus Vietnamiin eli viela jai paaaljon nahtavaa seuraaville reissuille, ehka eniten tekisi mieli kayda ihan pohjoisosissa Sapassa (Vietnamin Lappi) ja aivan etelassa Phu Quocin paratiisisaarella. No mutta eipa menna asioiden edelle, katsotaan...

Tosiaan lisaa mietteita ja syvempi, ehka jopa mietteliaampi loppuanalyysi Vietnamin maasta seuraa viela, mutta viela ei ole sen aika. Nyt otetaan viela loysin rantein, paluu Suomeen pain on 17. paiva eli ensi keskiviikkona, joten pidennetty viikonloppu ehditaan viela olemaan taalla kotikylassa perheen riesana :)

Vesku, Pha Le / Vietnam, 12.9.08

Dodiin pojat ja tytot, tanaan on tosiaan lauantai 6. syyskuuta ja ollaan oltu vaimon kanssa viimeiset kolme yota ja paivaa taalla Hoi An Beach Resortissa, Cua Daissa. Ollaan vietetty omaa pikku honey moonia ja nautittu neljan tahden hotellista omine rantoineen (huoneen hinta naurettavat 70 euroa per yo, helposti upein hotelli missa on koskaan tullut majailtua).

Kaytiin myos itse Hoi Anin kaupungilla johon on vartin matka tasta hotellilta. Kaupunki on oikeastaan aika pieni, historiallinen kasityo/taide keskus, jonka paanahtavyydet kiertaa kavellen helposti muutamassa tunnissa. Kaupungilla on alyton maara silkki/kangas kauppoja ja halpaa turistikraasaa myynnissa. Teetettiin kuitenkin vaatteita, mm valkoista kauluspaitaa, vaimon juhlavaatteita yms. Hintataso on bueno, ottaen huomioon etta kangasmateriaalit ovat huippulaatua. Esim nelja paitaa ja hame maksoi mittatilauksena n 50 euroa... oliskohan Suomessa ehka yhden paidan hinta jotain tuota luokkaa? (ei mtn hajua...)

Joka tapauksessa nyt olis tarkoitus tehda matkustusta taas etelampaan, seuraava kohde on Nha Trang ja sen ymparisto. Junamatka sinne kestaa "vaivaiset" 10 tuntia, mutta buukattiin makuuosastolta mestat a about 350t dongia eli 15 euroa tms. Junalippujen saaminen oli kyl vahan nihkeaa parin paivan varoitusajalla, sen verran tayteen buukattuja ovat. Nha Trangissa on myos kuten taalla Hoi Anissa, yhdet Vietnamin parhaat uimarannat ja hintatason pitais olla myos siedettava.

Viela on reissua tosiaan kaikenkaikkiaan jaljella vajaat 2 viikkoa, mutta mitaan varsinaist koti-ikavaa ei viela tunnu esiintyvan. Pienen flussan tosin sain pari pva sitten kun hotellin ilmastointi oli sen verran vahva mutta samaan aikaan tuli lamminta/kosteaa ilmaa ulkoa sisaan, ja kun tuli nukuttua ilman paitaa ja peittoa niin se riitti. Nyt on kurkkukipu ohi mutta nokka on viela dukossa. Hyttystenpistokset ovat laskeutuneet mutta tilalla on jotain muuta, taalla rannalla elaa jotain ihme pikku otokoita jotka purevat, mutta niista ei tule niin isoja rakkuloita kun itikoista :D

Ei muuta kuin jatketaan tasta, yritetaan jaksaa taalla on ollut keski-Vietnamissa upeat saat koko ajan, oisin ehka pienia sadekuuroja mutta paivalla arska sen kun paistaa =)

Vesku, Hoi An, Viet Nam 6.9.08

Nonniin, nyt on jo reilu viikko kulunut viime paivakirjamerkinnasta. Viimeviikko meni pitkan paalle samoilla linjoilla kuin ekakin, oleskelua vaimon perheen kodissa vois luonnehtia hotellissa majailuksi. Hyvin syoty ja juotu, ainoa vaan etta muuten puitteet ovat vahan alkukantaiset suomalaisen mittapuun mukaan. Mm hygienia jne ovat aika erilaiset mihin on tottunut. Vatsa ottikin jostain nokkiinsa kun jo reilun viikon on ollut loysa maha, eika ollut enaa maitohappolaakkeista apua tahan vaivaan. Onneksi on ollut muutama "normi" paivakin ettei ole tarvinut juosta joka aterian jalkeen vessaan :D

Mainittakoon myos etta toinen varsinainen vaiva on ollut hyttysten pistokset. Niita on ollut valehtelematta vahintaan sata kappaletta pahimmillaan koko kehossa, lahinna jalat ja kadet ovat olleet tatuoituja pistoksilla. Maaseudulla niita tuntui riittavan reilusti enemman kuin kaupungeissa, varsinkin sateen aikaan. Kostea ja runsas puukasvusto riittaa niille. Paikalliset hyttyset eivat ole lainkaan kuten kotosalla; nama paskiaiset ovat nopeampia, pienempia, fiksumpia ja nalkaisempia. Koko reissun aikana olen ehka onnistunut tappamaan vain puolen tusinaa hyttysta, sen verran huomaamattomia ovat. Eika edes Suomessa hyvaksi todettu OFF ole niita pitanyt loitolla. Grr...

Tosiaan viime viikolla kaytiin kovasti sukuloimassa ja otettiin vieraita vastaan. Nyt on alkanut hiffaamaan jo sen kuka on kukakin, onko henkilo appiukon vai anopin puolelta jne. Sukulaisia ja vaimon ystavia/tuttuja on tullut tavattua varmaan lahemmas sata ihmista. Valtaosan naki kerralla kun pidettiin haajuhlat vaimon kotosalla, tarjolla oli ruuat ja juomat, vietnamilaiseen tapaan heti aamuvarhain (ihmisten pitaa tehda toita kovasti). Haalahjaksi saatiin haakuvien teettamiseen menevat kulut ja muuta taloudellista apua, kun ei me mitaan astiastoja ja muita kodintarpeita voida lahtea roudaamaan Suomeen taalta lahdettaessa.

Hyvien haajuhlien jalkeen kaytiin ryhmalla Halong Baylla paivaristeilylla. Tama luonnonsuojeltu upea rannikkosaaristo sijaitsee Haiphongista parin tunnin matkan paassa pohjoisessa (minibussilla). Me vuokrattiin n 40 paikkainen vene/laiva (junk boat) koko 8 hengen ryhmalle, mutta mukaan tuli viime tingassa muutama ulkomailla asuva vietnamilainen turisti, kulujen tasaamiseksi. Koko laivan vuokra reiluksi 6 tunniksi oli n 2 miljoonaa dongia (100 euroa), eika edes sisaltanyt ruokia eika sisaanpaasymaksuja kaikkiin kohteisiin joissa kaytiin. Risteily sujui upeissa saaolosuhteissa, arska paistoi lahemmas 40 asteen tehoilla koko paivan. Kaytiin katsomassa pari tippukiviluolaa ja kaytiin Titop beachilla uimassa. Oli kylla suolaisinta vetta missa olen uinut, mutta puhtaampaa kuin luulin aluksi. Risteilyn paatteeksi kaytiin viela Bai Chayssa syomassa, ja elaintarha/puisto kompleksissa roisimassa kuvia ja juomassa drinksuja. Hyva maku jai suuhun vaikka paikka olikin vahan sosialistihengessa viritelty, Suomen mittapuissa olisi aika koyhahko paikka.

Viikon edetessa loppua kohti vaimon veli ja taman kaverit paattivat jarjestaa juomingit illaksi ja yrittivat juoda meikalaisen ns poydan alle (vaikka tosin lattialla syotiin ja juotiinkin, vietnamilaiseen tapaan). Juonti tahti oli 5 tolkkia olutta tuntiin ja koko ajan syotiin samalla. Parin tunnin ja mayrakoirallisen jalkeen olo oli "suht taysi" ja alkoihan se bisse nousta paahan. Tassa vaiheessa viriteltiin karaokelaitteet tulille ja meikakin hoilasi sitten 12 vuoden tauon jalkeen niin etta koko kylassa raikasi. Bon Jovin Bed of Roses sai sellaista kyytia etta oksat pois, sen verran kamalaa kuultavaa se oli... No juhlat loppuivat kuitenkin tuon shown jalkeen kuten arvata saattoikin n kymmenen aikaan, kun vessassa kaytyani huomasin etta kattaus oli siivottu pois ja jengi haipynyt. Missasin ilmeisesti maagisen klo 22 valomerkin, ja suostuin vaimon suostuttelun jalkeen painumaan itsekin pehkuihin :D Nain se menee kun porukoilla on perheet hoidettavana ja tyot tehtavana, ei bileteta aamuyohon asti...

No mutta lopulta paastiin vaimon kanssa lahtemaan omalle matkalle eli toissapaivana jatettiin maaseutu ja mentiin junalla Haiphongista (30000 dongia eli 1.5 eur) 2.5 tunnin matka Hanoihin, Vietnamin paakaupunkiin. Hanoin totesin olevan tosiaankin iso kaupunki ja yllattavan kallis. Oli siella kuitenkin paljon turistijuttujakin, ja ei vajaassa paivassa ehditty paljoa katselemaan. Old Quarterin eli vanhan kaupungin katuja dallailtiin, historiamuseossa kaytiin ja Hoan Kiem Laken aluetta kierrettiin jalan ja cyclolla. Melkein kaikesta ostettavasta piti tinkia, jopa jaatelotuutista kioskilla piti alkaa hintaa vaantamaan alas.

Hanoista lahdettiin eilen tosiaan ja lennettiin reilun tunnin matka Vietnam Airlinella tanne keskisempaan osaan maata, Hue-nimiseen suht pieneen turistipainoitteiseen kaupunkiin. Tama on tosimukava mesta, kaupunki jonka halkoo kaunis Perfume River. Taalla etelaisella puolella on turistialuetta yms, joen pohjoispuolella on alunperin 1800-luvulla kiinalaishallitsijoiden rakennuttama valtava Citadel eli linnoitus, muuritettu asuinalue, jonka sisalla on viela erikseen muuritettu Imperial City, todella upea mesta. Tanaan aamulla lahdettiin vuokratuilla pyorilla a 1.5 euroa per paiva. Kaytiin Thien Mu Pagodalla (sp?) joka on buddhalaismesta noin 6 km paassa kaupungista, ja sitten viela keskipaivalla kaytiin katsastamassa Keisarillinen kaupunki.

Kaupungilla riitti vilsketta koska tanaan on Vietnamin kansallisuus/itsenaisyyspaiva eli 2. syyskuuta ja esim normaalisti Keisarinkaupunkiin olisi 50.000 dongin sisaanpaasy per se mutta tanaan se oli ilmainen. Lisaksi joella oli aamulla joku melontakilpailu ja koko joenvarsi oli aamuyhdeksalta ihan taynna kaupunkilaisia ja turisteja.

Buukattiin paikat huomiseksi kohti etelaa taas eli noin 3 tunnin junareissu, liput a 48.000 dong, Danangiin ja sielta bussilla Hoi Aniin, joka on kuulema nakemisen arvoinen rantakohde ja kulttuurikaupunki. Siella olis tarkoitus viettaa ainakin 3 paivaa, jos mahdollista niin saada huone jostain resortista eika mistaan 2-3 tahden hotellista mita ollaan nyt kaytetty koko reissulla.

Arskaa on tullut saatua kivast, kadet ja naama ihan ruskeat, ja hyttysen pistokset alkavat jo helpottaa (tai ei ainakaan enaa nay niin pahasti iholta). Raportoin lisaa viimeistaa loppuviikosta jos ja kun ollaan paasty Ho Chi Minh Cityyn...

Vesku, Hue - Vietnam, 2.9.2008.

Noniin ensimmainen viikko alkaa olemaan plakkarissa, maanantaiaamulla lahdettiin vaimon kanssa Finskilla 9.25 lennolla Pariisiin, siella odottikin rento reilu 6 tunnin venailu vaihtokoneeseen. Huomattiin Charles de Gaullen kentalla etta vaikka miten yritti puhua englantia, fransmannit vakisin tunkivat ranskaa valiin. No ei se mitaan mutta ihmeellista etta kansainvalisella kentalla ei suostuta puhumaan englantia vaikka osattaisiin. Koneenvaihto ja sitten n 13 tunnin lento Honkkariin. Lentoyhtio oli Cathay Pacific ja olihan se maineensa veroinen eli aivan loistava palvelu. Ainoa vaan kun ei osaa nukkua lentokoneissa niin alle 2 tunnin unilla meni tuokin lento.

Hong Kongissa koneenvaihto Hanoihin, Vietnam Airlinesin koneella. Tassa vaiheessa huomasin etta ollaan todellakin menossa sosialistivaltioon, kun piti tayttaa viralliset arrival/departure kortit melkeinpa kengankoon tietoa myoten. Perilla Noi Bain kentalla todettiin ens toiksi se etta toinen meidan matkalaukuista, just se jossa oli melkein kaikki tuliaiset ja vaatteet, oli jaanyt Hong Kongiin. Wuhuu! Tunnin paperityon jalkeen paastiin vihdoin maahan ja vastaanotto oli lammin. Eika pelkastaan sen takia etta perilla odotti minibussillinen vaimon perhetta, mutta myos mukavat n 35 asteen lammot loivat kasvoille. No sitten ajeltiin ilmastoidussa kyydissa Hanoin kentalta reilun 2 tunnin ajo rannikolle, jossa tama vaimon perheen koti on.

Perilla oli aika tyhja olo, melkein 30 tunnin reissu reilun tunnin unilla oli suht uuvuttava kokemus. Kuitenkin jaksoi yon pimetessa syoda illalliset riisiviinoineen ja sitten hikiselle 12 tunnin unille. Loppujen lopuksi 4 tunnin aikaero on suht pieni eika siita muodostunut mitaan ongelmaa. Vatsakin on toiminut jopa paremmin kuin Suomessa, tosin tolla maitohappobakteerikuurilla (onpas pitka sana) lienee jotain tekemista asian kanssa...

Ekat paivat meni totutellessa likaan, huonoon ilmanlaatuun, hajuihin, meluun, ihmismaaraan (varsinkin liikenteessa) ja 30-35 asteen kuumuuteen. Elama taalla kylassa on kylla rentoa ja yksinkertaista. Perheen koti on kuitenkin paikallisen mittapuun mukaan tilava ja hyvakuntoinen, toisaalta onhan tama vasta nelisen vuotta sitten rakennettu (talojen keskimaarainen elinika taalla on kuulemma max 20 vuoden luokkaa). Aika hyva ilma muuten ollut mutta nyt pari viime paivaa on ollut sateista. Tuli kierrettya mopoilla kylassa tutuilla ja sukulaisilla ja kaytiin n 30min paassa Haiphong cityssa shoppailemassa. Siella on pari isoa tavarataloa, Big C ja Parkson, joista jalkimmaisemmassa oli about samat hinnat kuin Suomessa, pelkkia merkkivaatteita ja tuotteita vietnamilaisen mittapuun mukaan tahtitieteellisilla hinnoilla.

Eilen mentiin vaimon kanssa Haiphongiin kahdestaan, buukattiin 22 dollarin hotellihuone kaikilla herkuilla keskustasta. Kaytiin valokuvaus studiolla tekemassa haakuvat suht ex temporeen ja toivottavasti lopputulos on hyva. Ekaa kertaa poseeraus studiossa oli aika haastavaa varsinkin kun puvustamon vaatteista sopi vain yhdet housut jalkaan ja nekin hadin tuskin jne. Haipong on ehka neljanneksi suurin kaupunki Vietnamissa, reilu miljoona tms asukkaita, mutta turismista se ei nauti. Nain koko paivan kiertelyn aikana vain yhden valkoisen miehen, itse asiassa ainoan nyt mita olen taalla nahnyt viikon aikana. Arvatenkin sita keraa melko paljon huomiota liikkuessa tuolla kylilla ja kaduilla, mutta siihen tottuu.

Hyvin nukutun yon jalkeen herattiin tanaan viidelta ja lahdettiin takaisin kylille ja taalla oltiin tehty kunnon haajuhlan valmistelut. Ihmisia alkoi virtaamaan paikalle kahdeksan aikaan ja maljaa sai nostella kovasti. En laskenut maaraa mutta jossain 100 hujakoilla ehkapa. Hyvat sapuskat oli kuten koko matkalla muutenkin, koko ajan joku tunkee jotakin syotavaksi ja juotavaksi :D

Buukattiin lennot Hanoista Hueen, keski-Vietnamiin, lahto viikon paahan, joten varmaan rustailen sitten lisaa. Nyt on trooppinen saderintama lahestymassa Kiinan suunnalta pohjoista Vietnamia ja varaudutaan koviin sateisiin ja uusiin sahkokatkoksiin, joita on ollut jo melkein paivittain. Ainoa hyva puoli siina on etta lammot laskee reiluun 20 asteeseen...

Vesku, 24.8.08, Pha Le, Vietnam (ilman skandi nappaimistoa)

Ou jee ehkä tulee käytettyä nyt enemmän tätä IRC-galleriaa... Elokuussa olis 18. päivä lähtö kohti Vietnamia kuukauden reissulle - täällähän vois pitää matkapäiväkirjaa reissun etenemisestä ja pistää parit kuvatkin näkyville, kun ei ole varsinaisia omia nettisivujakaan moista varten. Palataan lähemmin! =D

Noniin tosiaan kun tuli saatua vippi-lahjakortteja niin tuli tehtyä tännekin profiili :D