Sylje minua kasvoihin
katso silmiin vihreisiin
ja kerro muistutanko
jotain jonka tunnet
Vesi kuohuva kutsuu
syleilyynsä pientä
ei ymmärrä vaaroja
ei omaa suurta mieltä
Sillan päältä taivaaseen
vie hetken ainoastaan
sulje silmät pimeyteen
se niin kuin äiti lastaan
tuudittaa
kylmin sormin keinuttaa
uskokaa kun kerron miksi
poltan pirtin
On piru irti
Kuusien alla metsittyneet
pihat kertoo tarinaa
täällä asun minä
asun aina vaikka aika katoaa
Askeleet lyhyet
revennyt iho kun saavun kotiin
mitä silloin en ymmärtänyt
ymmärränkö nytkään tosin
Sillan päältä...
Onko edes vihaa
vai pelkkää rakkautta
Osaatko vihan
vai pelkäätkö rakkautta
Onko edes vihaa
vai pelkkää rakkautta
Osaatteko vihan
pelkäättekö rakkautta