IRC-Galleria

Tyhjää

Yksinäisyys,
kuin pala avaruutta.
Ympärillä vain tyhjiö,
tyhjää, tyhjää.

Ei mitään mihin koskea,
ei mitään mistä saada turvan,
ei ketään kelle puhua,
huudan, ja vain kaiku vastaa.
tyhjää.

Minä vaellan kuin orpolapsi,
etsien turvaa, lohdutusta.
Pahan olon täyttäessä minut,
huudan, itken.
Mutta ei, ei kukaan vastaa.

Tyhjää.


Ehkä Vielä Joku

Kukaan ei ymmärrä. Ei jaksa. Eikä halua.

Olen oman onneni nojassa. Yksin omine ajatuksineni. Kukaan ei
kuuntele. Ei jaksa. Eikä halua.

Olen yksin omine lauluineni, omine sanoineni, omine ajatuksineni.

Kukaan ei käsitä miten vaikeaa on ajatella. laulaa. kirjoittaa kun
kukaan ei ymmärrä sanomaani. Ei jaksa. eikä halua.

Silti yhä ajattelen. laulan. ja kirjoitan.

Sillä ehkä joku jossain vielä ymmärtää. jaksaa. ja haluaa.

Ehkä joku jossain.


Erilainen kuin muut

Hän katselee peloissaan, liikkumatta.
sini harmaat silmät vaeltavat
seinästä seinaan. kasvosta kasvoon.

hän vetää polvet koukkuun,
painaa kasvonsa niitä vasten,
hengittää farkkujensa kulunutta tuoksua,
suojaa itseään, kuin peläten iskua.

hän vuodataa kyyneleet jalkojansa vasten,
hiljaa, nyyhkyttämättä.
Mitä auttaisi huutaa, ei kukaan
kuuntelisi, ei kukaan ymmärtäisi.

Hän tahtoisi paeta, juosta pois,
mutta jalat eivät liiku.