En muistele sua pahalla,
en ajattele sua enää minään
Pidin sua ystävänä,
mutten pidä enää
Rakastin sinussa sitä mitä en enää nää,
harhakuvitelmaa syvempää
Ei sinusta ole silmiin katsomaan,
aidon ihmisen lailla toimimaan
Ei meit maahan oo niitattu kii,
ei olla mantereit, ei olla saarii
Erillemme me ajauduttiin,
mut jaloillemme kumpikin pudottiin
