Mulla ei oo nyt kaikki hyvin. Anteeksi niille jotka tukivat mua ja niille jotka eivät tukeneet eivätkä soitelleet niin ehkä nyt tajuutte.
Kiitos perheelle auttamisesta ja jaksamisesta, myös rakastamisesta.
Kiitos niille kavereille jotka olitte mun tukena.
Kiitos niile kavereille jotka eivät olleet mun tukena. Miettikää että onko teidän oma elämänne nyt niin kamalaa. Onko teillä sellaisia kavereita joihin voi aina luottaa. Onko teillä sydäntä sanoa ettette ole koskaan välittänyt.
Mä yritin jaksaa ja tehdä kaikkeni mutta se ei onnistunut. Mitä tein väärin kun ystäväni hylkäsivät minut? Mitä olisin voinut tehdä paremmin? Mitä olisin voinut jättää tekemättä?
Miksi minun annettiin syntyä tähän maailmaan jos en voi olla iloksi rakkaimmilleni ja elää mukavaa elämää? Tiedän, että pienet vastoinkäymiset kuuluvat elämään, mutta mitä jos niitä on sarja monta vuotta peräkkäin? Kauanko ihminen jaksaa tai kauanko minä jaksan?
Minä en enää jaksa.