Viiem yö menikin tooooooooooooosi kivasti; Eve heräs taas 00.30 niin kuin joka ainoo yö... Kuppi kaatu nurin mulla ihan totaalisesti. En ollu juurikaan nukkunut itse koska olin duunissa ja tietty kroppa oli vielä menossa enemmän kuin pää. Otin Evben syliin mutta ei rauhottunu joten laksin sen vaan takas petiin ja laitoin tuttia suuhun/ pidin kättä pienen selän päällä niin että tietää että olen siinä vieressä vaikken mitään teekkään. 1½ tuntia se huusi! Olin kyllä ihan varma että vois huutaa vaikka 2½ tuntia jos hyvin ois käyny, mutta onneks päästiin noinkijn pienellä. Kunse sitten nukahti niin v ats klo.06 heräs ja sai kaipaamansa maidon, sitten jatkettiin unia vielä ysiin asti :)
Ihan selkeesti Eve tahtoo vain syliin nukahtamaan uudestaan ja maidon jota ei enää todellakaan tarvitse. Josko tämä tästä nyt. Oon todella ylpee siitä että kesti sitä huutoa niin kauan ja en hakenu maitopulloa kaapista.
Aamukin oli yön jälkeen jotenkin lepponen. Puuroa meni laitasellinen, mitä siis ei ole tapahtunut v armaan kuukauteen ja Eve leikki niin tyytyväisenä 11.30 asti jolloin meni päikkäreille :O)
Toivottavasti tätä ei kovin montaa yötä tarvii kestää! Matti ei ole samaa mieltä siitä että yöt pitäis jo pystyä nukkumaan kunnolla heräämättä ku ollaan terveenä.. Sen mielestä pitää odottaa niin kauan että lapsi itse tajuaa ruveta nukkumaan.. Eli oon aikalailla yksin toteuttamassa tätä ytmin hakemista. Pitäkää peukkuja mulle!