IRC-Galleria

On niin paljon sanottavaa en vaan tie mist alottaisin
Yllätys taas on vaan pakko kertoo naisist
Tai naisest siitä joka oli mulle tärkein
Se todellakin oli ei täs enää ole järkee
Et puhu asioista mulle jotka sua painaa
Vaan odotit hetkee jolloin upotat sen laivan
Jossa ennen olimme ja joka meitä ohjas
Elämäs eteenpäin ja nosti ylös pohjast
Mutta mitä mä tein väärin ja missä meni vikaan
Vikat tikit iskit ämmä ei täst enää tule kivaa
Niin pitkä aika kulunu niin vitun pitkä aika
Kaks koko vitun vuotta menin peliin kaiken laittaan
En ikinä sua pettänyt tajuutsä en kertaakaan
Mutta nyt pitää vanhaa rituaalii alkaa kertaamaan
On silmissäni verta vaan ja haavat aukee uudestaan
Silti kaikki sanoo että elämä jatkuu kuulemma

kertosäe:
Haluatko tosiaan tän kaiken uudestaan
Taas kokea ja huomata kuinka rakkaus satuttaa

Haluatko tosiaan tän kaiken tehdä uudestaan
Taas kokea ja huomata kuinka rakkaus satuttaa

En koskaan tarkotuksella mä halunnu sua loukata
Vaikka oisin voinu ni en toista naista koukata
Koska ainoo rakas joka mulla oli olit tasan sä
Ei enää sydämeen voi luottaa pitää katsoo silmillä
Kun kaikki muuttu tosta vaan ja toisiamme kauemmaks
Etäännyttiin päivä päivältä ja arvet aukeaa
Et enää kavereitten keskel sanonu rakastavas
Et ollu enää oma ittes mietin mikä auttas
Olit niin kylmä et ees enää suudellut
Jos lähdin kertomatta johkin et ees perään huudellut
Meillä oli joskus kivaakin toisinaan meni hyvin
Oltiin kaksi vuotta yhes miten tästä pääsen yli
Toisaalta kun miettii haluaisin taas vaan sun luokse
Mutta aika senkin näyttää en mä sinne juokse
Ehkä saat mut uskomaan uudestaan taas parempaan
Uudestaan ja uudestaan taas kaikki muuttuu pahempaan

kertosäe

Vaikka oltiin toisistamme aina vitun pitkällä
Niin minkä takii aina meidän piti jostain riidellä
Sun mielestä saattaa näyttää ettei mikään ole pielessä
Mun kunhan muistat ettei koko vika oo vaan miehessä
Kaikki tekee virheitä se pitäis vaan myöntää
Eikä luurii korvaan lyödä ja sanoja syödä
Nyt kotioves sulkeutuu vielä viimeisen kerran
Rakastan sua silti voin sanoo viel sen verran
Kihlasormuksen mä revin sormestani vittuun
Näen miten hitaasti se viemäriin tippuu
Mä katson vielä taivaseen ennenku kerkeen lähtee
Ei ole siellä enää sitä kirkast tähtee
Joka susta muistutti ja joka piti huolta
Mut älä sure kulta on se vielä jossain tuolla
Ehkä vielä joskus nähdään ehkä joskus jutellaan
Mut nyt on pakko jatkaa matkaa katsomatta tulevaan

kertosäe