No ensin mentii syömää ranskalaisia fantasiaa ja lihottii satakymmentätuhattamiljoona kiloa
Sitten päätetti että lihotaa lisää! ja mentiin tonne grillille syömää pehmiksii
Okeij, kun oltii lihottu tarpeeks paljon lähdettii pyöräilee tonne satamaan ja oltii vähän duudsoneita!
Oli ihanaa Kolme lokkia hyökkäs meijä kimppuu ja yritti paskoa meijä päälle! ohi kyl meni! ::D juostii niitä karkuu siin laituril karjuttii kuin hullut No niinpä niin. murtauduttii sinne venepaikkkaan kivasti! <rakas> Sit katottii paljon sprei maalit maksaa koska meillä on täks illaks vähän suunnitelmia hehehehe <3333
Ajattelin olla ystävällismielinen ja piristää Teidän päiväänne tarinoimalla eilisen päiväni huvituksista.
Päivä alkoi kuumana ja aurinkoisena. Määränpääni oli juna-asema kello kaksitoista. Olinpas ovela ja saavuin rakkaalle asemalle jo kaksikymmentäviisi minuuttia ennen sovittua aikaa. Siellä sitten istuin paahtavan kuumassa ja ah niin valoisassa auringonpaisteessa seuralaisiani odottaen. Noin viisi minuuttia yli kello kahdentoista saimme iloisen seurueemme kasaan ja astuimme kaksikymmentäyksi minuuttia yli kahdentoista lähtevään R-junaan. Ja niin matkamme alkoi kohti Linnanmäkeä.
Junassa oli kuuma.
Kun seurueemme pääsi Linnanmäelle asti, ostin sitten minäkin Isohupi-rannekkeen, vaikka aikomuksenani ei ollut mitään ostaa. Lähdimme kiertelemään. Tiedättekös, yhteen Rinkelin vaunuun saa mahtumaan jopa seitsemän henkilöä! Sopu sijaa antaa, eikös? Satunnaisessa vaiheessa päivää huomasin saaneeni oikeaan jalkaani 2 rakkulaa. Vasempaan saman verran. Voi minua. Mutta eihän huvitukset siihen loppuneet, ehei! Valkoinen, kovaääninen lintu lensi yltäni ja laski kellertävät ulosteensa hiuksilleni. Menin tietysti vessaan pesemään hiuksiani. Rakkaat seuralaiseni nauroivat.
Jonkin aikaa tämän ratkiriemukkaan tapauksen jälkeen sain epämääräisen, pienen ja terävän roskaa muistuttavan epämääräisyyden silmääni. Tietenkään se ei lähtenyt sieltä mihinkään vaan tuskastutti minua ja vaikeutti elämääni pysymällä siellä ja sattumalla vietävästi. Ja voi, sekös saikin silmäni turpoamaan! Kun olin sopeutunut silmässäni olevan epämääräisyyden aiheuttamaan tuskaan, penkillä rauhassa istuessani ja keskustellessani seuralaisteni kanssa suuri, valkoinen ja kovaääninen lintu laski ruskeankeltaiset ulosteensa hiuksilleni ja toiselle hartialleni. Minua suoraansanoen alkoi jo suututtamaan, ja rakkaat seuralaiseni jälleen vain nauroivat. No, onhan se hyvä että edes joillain oli hauskaa.