IRC-Galleria

Niin paras päivä....

Ajatellaan että on synkkä päivä,masentaa,tylsää,ketuttaa,ulkonaki vaan sataa..OTAPPA silloin pari kaveria,noin 70 kananmunaa ja kaks rautalapiota. Mene ulos ja ala pelaamaan baseballia. hauskuus taattu,varsinkin jos kaveri lämäsee kananmunan rikki päänsä yläpuolella ja saa keltuaiset naamalleen... >:))

Joo terrrve, mulla on maatutkielmaa kirjoitettuna HUIMAT yksi sivu. Ja tänään on se matikan koe, mihin kerkesin harjoitella eilen sen viistoista minuuttia vähän ennen nukkumaanmenoa. Matikasta puheenollen, Laura ja Emma on aika fiksuja XDDDD klo: 8.30, puhelin soi. Soittaja on Laura. "Missä vitussa sä oot?" "Kotona, kui?" "Nokun me ollaan vittu tääl kahdestaan! Eiks meidän matikan tunnin pitänyt olla aamulla?" Ne meni tunnin aikasemmin kouluun X'DDDDDD

Kävelin kouluun niin nopeesti kuin pystyin, ulkona oli näet ihan helvetin kylmä. Samalla vauhdilla marssin kansliaan valittamaan joulutokarista... kotitalousnumero(kin) olis ihan jees, mutta joku urpo (Mara kenties?) oli sen unohtanut paperista kokonaan.

Kanslistin ilme oli luokkaa "mitä vittua o_O", kun ilmotin yhen numeron puuttuvan - ei se tietenkään mitään semmosta ääneen sanonu, mutta ilme kerto kaiken, kuten aina. Joka tapauksessa jätin sen toimistoukan... siis KORVAAMATTOMAN koulusihteerimme etsimään sitä kadonnutta numeroo ja painuin enkun tunnille.

Enkussa ei tapahtunut mitään jännää, paitsi että Marjo oli menny istuu mun paikalle (ranteet auki). Tanja tosin oli vieny sen paikan, koska mä olin vieny Tanjan paikan viimeks, jotta Marjo pääsis mun viereen.

Kotsassa mulla, Sonjalla, Reijalla ja opella oli diili tulevalle ryhmäuudistukselle. L-P tuli mun ja kahden edellä mainitun likan ryhmään, mä vaihdoin vekeen Virvan & Kumppaneiden ryhmästä - alkoi nimittäin vituttamaan se, että aina sai varoo sanojaan ja tekojaan, ettei kukaan suuttunut ja mähän aina varonkin mun sanoja teoista puhumattakaan.

No enivei, Niko tuli mun tilalle Virvan ryhmään - siitä tosin ei Virva kovinkaan innostunut (saati Emppu tai Jossu), mutta Nikolle se oli yks ja sama (tai no niin se ainakin väitti), joten se argumentti riitti opelle.

Muhis ja Ämpäri saatiin poikien ryhmään, josta ykkösryhmä ei oikein riemastunut. Kakkosryhmä jäi myös urputtamaan (Virva yms. siis), mutta se toki lisäs mun vahingoniloa! Todennäkösesti vain mä, Sonja ja Reia oltiin tyytyväisiä lopulliseen ratkaisuun ja koska mä olin mukana tossa siirtohommassa (totta puhuen; se oli mun idea), oon varmasti eräiden mukaan vittumainen ämmä, mutta sen minä jo tiesinkin ;)

Samuli muuten osaa:
Isbe: Hei, suomennapas lause "Du är ett STORT barn."
Samuli: Sinä olet iso lato.

naapurinsetä kupsahti tonne pihallensa. ja arvatkaa nauroinko :D:D ei vittu.
sit sen jalka alko sillee vampattaa. sit siinä vaihees mä melkein harkitsin ambulanssin soittoa, mut nauroin ihan vitusti liikaa:D:D.

oke. kyl se sit nous.


edit// selostin samalla tapahtumia katjalle puhelimessa <3

Ny tarvii joskin kans ottaa ilo irti elämäst :>>

Hahaha, nautitaa oikee kunnol ;)

BUHAHAHAHHAHAHAHAHAHHA harva tietää! <3

Mies karkasi vankilasta, jossa oli lusinut viisitoista vuotta. Hän murtautui taloon ja etsi sieltä rahaa ja aseita, mutta löysi vain avioparin nukkumassa. Hän kiskoi miehen vuoteesta ja sitoi hänet tuoliin. Sitten hän sitoi naisen sänkyyn, suuteli häntä kaulaan ja meni vessaan.

Vankikarkurin ollessa vessassa mies sanoi vaimolleen. "Tuo mies on karannut vankilasta! Hän ei varmaan ole nähnyt naista pitkään aikaan. Huomasin miten hän suuteli sinua kaulaan. Jos hän haluaa seksiä, älä vastustele. Älä edes ajattele asiaa, vaan anna hänen tehdä mitä hän haluaa. Mies on varmasti vaarallinen. Jos hän suuttuu, hän voi tappaa meidät molemmat. Ole reipas kultaseni! Minä rakastan sinua."

Vaimo vastasi: "Ei hän suudellut minua kaulaan. Hän kertoi olevansa homo ja kysyi,
onko meillä vaseliinia. Sanoin, että sitä on vessassa. Ole reipas kultaseni! Minäkin rakastan sinua!"

Ajattelin olla ystävällismielinen ja piristää Teidän päiväänne tarinoimalla eilisen päiväni huvituksista.

Päivä alkoi kuumana ja aurinkoisena. Määränpääni oli juna-asema kello kaksitoista. Olinpas ovela ja saavuin rakkaalle asemalle jo kaksikymmentäviisi minuuttia ennen sovittua aikaa. Siellä sitten istuin paahtavan kuumassa ja ah niin valoisassa auringonpaisteessa seuralaisiani odottaen. Noin viisi minuuttia yli kello kahdentoista saimme iloisen seurueemme kasaan ja astuimme kaksikymmentäyksi minuuttia yli kahdentoista lähtevään R-junaan. Ja niin matkamme alkoi kohti Linnanmäkeä.
Junassa oli kuuma.

Kun seurueemme pääsi Linnanmäelle asti, ostin sitten minäkin Isohupi-rannekkeen, vaikka aikomuksenani ei ollut mitään ostaa. Lähdimme kiertelemään. Tiedättekös, yhteen Rinkelin vaunuun saa mahtumaan jopa seitsemän henkilöä! Sopu sijaa antaa, eikös? Satunnaisessa vaiheessa päivää huomasin saaneeni oikeaan jalkaani 2 rakkulaa. Vasempaan saman verran. Voi minua. Mutta eihän huvitukset siihen loppuneet, ehei! Valkoinen, kovaääninen lintu lensi yltäni ja laski kellertävät ulosteensa hiuksilleni. Menin tietysti vessaan pesemään hiuksiani. Rakkaat seuralaiseni nauroivat.
Jonkin aikaa tämän ratkiriemukkaan tapauksen jälkeen sain epämääräisen, pienen ja terävän roskaa muistuttavan epämääräisyyden silmääni. Tietenkään se ei lähtenyt sieltä mihinkään vaan tuskastutti minua ja vaikeutti elämääni pysymällä siellä ja sattumalla vietävästi. Ja voi, sekös saikin silmäni turpoamaan! Kun olin sopeutunut silmässäni olevan epämääräisyyden aiheuttamaan tuskaan, penkillä rauhassa istuessani ja keskustellessani seuralaisteni kanssa suuri, valkoinen ja kovaääninen lintu laski ruskeankeltaiset ulosteensa hiuksilleni ja toiselle hartialleni. Minua suoraansanoen alkoi jo suututtamaan, ja rakkaat seuralaiseni jälleen vain nauroivat. No, onhan se hyvä että edes joillain oli hauskaa.


Kiitos ajastanne lukea rauhaton kirjoitukseni.

Rakkain terveisin,
Teidän ystävänne,
Tiia.

Ei sitte kantti kompastua mattoihin..

aino sanoo (19:03):
vahingonilo - paras ilo

Mä varmaan kuolen hitaasti ja tuskallisesi :D:D:D:D:DDDD::D:DD