IRC-Galleria

Uskontojen antia maailmalle viimeisen kuukauden ajalta:

@Inkeriii on homo koska es. ja jeesus.

Uuden testamentin sankarimme Jeesus ei selviydy puhtain paperein raamatun tarkastelusta. Jeesuksen kerrotaan nousseen ylös kolmantena päivänä. Puuttumatta siihen, että aikaa on hädin tuskin kulunut kahta päivää, tarinan epäkohdat ylösnousemuksen jälkeen ovat jokaisessa gospelissa selkeät.

Ylösnousemuksesta on kolme erilaista tarinaa, mutta jokainen niistä antaa syitä uskoa, että ylösnousemus oli vain huijaus murtuneiden seuraajien kustannuksella. Tähän teoriaan tuo lisäuskottavuutta itse tarinoiden lukeminen. Samaisten tarinoiden, joiden tarkoitus on herättää usko lukijoissaan.

Johanneksen evankeliumi kertoo Maria Magdalenan saapuneen haudalle, eikä hän tunnistanut Jeesusta, vaan kuvitteli tämän olevan puutarhuri. Jeesus oli poistanut Mariasta 7 demonia(Luuk 8:2 ja Mark 16:9) ja siitä lähtien Maria oli seurannut häntä useamman vuoden ajan, ottaen jokaisen Jeesuksen sanan sydämeensä. Hänet mainitaan evankeliumeissa useammin kuin monet muut opetuslapset. Siltikään hän ei tunnistanut ylösnoussutta Jeesusta haudan ulkopuolella, ennen kuin tämä paljasti olevansa Jeesus.

Matteuksen evankeliumissa 11 opetuslasta näkee ylösnousseen Jeesuksen. Vaikka he olivat muutamaa päivää aiemmin istuneet Jeesuksen kanssa pöydässä murtamassa leipää, vaikka he olivat viimeiset kolme vuotta viettäneet lähes kaiken aikansa hereillä tämän miehen kanssa, joka on kertonut heille tulevat tapahtumat, he eivät pystyneet tunnistamaan miestä varmasti Jeesukseksi.

Luukkaan evankeliumissa Jeesus ilmestyy kahdelle seuraajalleen(Luuk 24:13-). Nämäkään eivät häntä tunnista matkallaan Emmaun kylään, mikä on reilun 10 kilometrin päässä Jerusalemista. Kaksi tuntia he puhuvat Jeesukselle, eivätkä tunnista opettajaansa. Kun he saapuvat Emmaun kylään, osa heistä tunnistaa hänet, toiset epäilevät yhä.

Jesus oli ollut kuolleena noin 39 tuntia: Perjantain kolmelta iltapäivästä sunnuntain aamukuuteen. Tässä aikavälissä kaikki häntä kolmen vuoden ajan seuranneet ihmiset unohtivat hänen ulkonäkönsä niin täysin, etteivät tunnistaneet miestä heidän edessään yhdessäkään kolmesta evankeliumin kertomuksessa.

Jeesusta oltiin myös ruoskittu ja kidutettu päiviä ennen ristiinnaulintaa. Kuollessaan Jesse oli täynnä mustelmia, vuotavia avohaavoja ja arpia. Ruumiin pesunkin jälkeen haavat ja arvet olisivat olleet niin selkeästi näkyvillä, että hänet olisi tunnistettu pelkästään groteskin muotonsa puolesta. Sen sijaan yksikään evankeliumi ei sano sanaakaan muista kuin käsien ja jalkojen rei'istä. Pitäisikö meidän siis uskoa, että Jeesus paransi 90% haavoistaan, mutta jätti käsiin ja jalkoihinsa reiät nostalgiasyistä?

Opetuslapset halusivat Jeesuksen nousevan kuolleista niin lujasti, että heitä huijattiin. Huijari osoitti myös klassisia kulttijohtajan elkeitä, kun opetuslapset Luukkaan evankeliumissa epäilivät hänen aitouttaan ja hän vastasi vihaisesti sättimällä heitä hidasälyisiksi ja heikkouskoisiksi.

Uskovat, odotan teidän puolustuspuheenvuoroa:


Ja tässä oli vaan vähän päälle kuukauden ajalta.

?!?

Mitä vittua ei ihan enää riittänyt ilmaisemaan olotilaani.

Mutta ilmeisesti jesse oli homo. Toki vanhempiensa kukkarolla lokkeileva kolmikymppinen juutalaispoika, joka roikkui 12 jätkän seurassa suorastaan loisteliaissa sandaaleissa... Merkit oli kaikkien nähtävissä.

Mikään ei saa ihmistä vihaamaan niin ankarasti konekohtaisuuksia kuin neljän tunnin pään raapiminen, pään seinään hakkaaminen, sekä suunnittelijoiden kiroaminen alimpaan helvettiin ja takaisin, että voisin tappaa ne ja lähettää takaisin helvettiin.

Toisin sanoen opinnäytetyö lähti vauhdilla etenemään.

"Raamatussa jeesus käytti aasia, nykyään aasit käyttää jeesusta."

Sanoi hesarin jonkinsortin lisälehdykässä elinkautisvanki, joka löysi jessen vankilasta. Viittasi itse kaiketi lähinnä vankeihin, jotka tällä verukkeella yrittävät päästä nopeampaa ulos vankilasta, mutta sopii mielestäni yleisestikin fundis-meininkiin.

I could scream at the altar of a church, with a crucifix stuck deep up my asshole, that I fuck Jesus Christ hard through the hand holes and cream on his crown of thorns, and I will never hit the level of blasphemy that's required for someone to pray to god for their family's pet dog to return home. The idea that someone can claim that they know there's a god because they feel it, because they trust a book that they were raised with, because they had an epiphany, and then ask this god to change its mind about its plan for the universe is arrogant. Once you say you have the answer to everything, but you can't prove it to anyone else, I don't think you can accuse anyone else of being arrogant. I think you are the king of kings of the arrogant assholes.

This is a story of how the past always catches up with you. You may run; but you may not hide! The past returns from four flanks; and through the median connector; kindling back to flames every stick of yore; even the decaying bones of a past unreconciled...



"By those who extract with violence;
And those who remove with ease;
And those who glide as if swimming;
And those who race each other in a race;
And those who arrange each matter...

"On the Day the blast will convulse this creation,
There will follow it a subsequent blast.
Hearts, that Day, will tremble, their eyes humbled.
They are saying, "Will we indeed be returned to our former state?
Even if we should be decayed bones?""

— Surat An-Nāzi`āt ("Those who drag forth") - سورة النازعات

— http://quran.com/79

18.07.2012 20:22 <sorin> Mä täs just mietin, et jos hyväksyisin jeesuksen, niin pitäskö mun tuomita homot pahantekijöinä? Koska ei siinä ole mitään pahaa, enkä mä voi hyväksyä sitä, että syyttömiä tuomitaan.</sorin>

18.07.2012 22:04 <eeva-> @Sorin: Mielestäni raamattu opettaa ettei ihminen ole mikään toista ihmistä tuomitsemaan.</eeva->

18.07.2012 22:10 <sorin> Mut jos raamatussa kerran sanotaan että se on väärin. Yms kaikkee muuta mitä siellä sanotaan et on väärin. Niin sillonhan munki pitäs alkaa ajattelemaan et ne on väärin. Mut miten voin ajatella et jokin on väärin joka ei musta ole?</sorin>

18.07.2012 22:14 <eeva-> Ei nykymaailmassa mun mielestä pitäis katsoa raamattua niin mustavalkosesti. Eikä se ole mun mielestä uskon edellytys, että kokee itsekin sisäisesti jonkun jutun väärästi. Eikö tärkein ole vain oma usko Jumalaan. Isä Poika Pyhä Henki. Eihän siinä muuta tarvitse?</eeva->

18.07.2012 22:18 <sorin> Jos raamattuu vois lukee ennemminkin aikalaistensa sävyttämänä ku totuuden torvena niin mun suhtautuminen kyllä muuttuis heti.</sorin>

18.07.2012 22:19 <eeva-> Jokainen tulkitsee raamatun omalla tavallaan :)</eeva->

18.07.2012 22:22 <sorin> Kuulostaa hyvält :) mut veikkaan et hartzilla ja trilidiumilla on eriävä sanansa sanottavana x)</sorin>

18.07.2012 22:26 <eeva-> Uskossa oleminen ei ole sitä, että pitäisi pitää absoluuttisena totuutena sitä mitä valtaväestö on totuudeksi päättänyt. On niin monta mielipidettä kuin ihmistäkin. Mutta jos oikeasti ajattelee niin uskossa tärkein asia on usko Jumalaan, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Se oma yhteys Jumalan välillä on tärkein. Kukaan ei ole toiselle sanomaan, että sä et usko. Ei tarvitse ripittäytyä, kuulua kirkkoon, antaa rahojaan tai mitään muutakaan uskoakseen. Edes raamatun läpilukeminen ei ole pakollista voidakseen sanoa, että olen uskossa. (tosi moni himouskovainen ei ole edes koko raamattua ikinä läpilukenut)</eeva->

18.07.2012 22:33 <sorin> Eli uskoakseen riittää oma sisäinen usko? Mihin kellään ei ole sanomista ja se on pelkästään sinun ja jumalan välinen asia?</sorin>

18.07.2012 22:35 <eeva-> Juuri näin :)</eeva->

18.07.2012 22:37 <sorin> kuulostaa hyvältä :) mut taidetaan jäädä vähemmistöks</sorin>

18.07.2012 22:39 <eeva-> Se on jokaisen oma henkilökohtainen asia. Ei ketään voi uskoon pakottaa. Sitten kun tulee uskoon niin tulee. Sen huomaa/ tuntee kyllä. Mikään väkisin uskominen - siksi koska muutkin ei ole kauhean hyvä peruste uskoa. Se usko kumpuaa sisältä kun on Jumalan vastaanottanut :)</eeva->

Tapasin tänään neljä nuorta neitiä jotka halusivat kertoa mulle Jeesuksen sanaa ja saada mun uskoni Jeesukseen heräämään. Kävimme siinä sitten väittelyä heidän uskontonsa(uuden testamentin kristillinen usko) ja oman uskoni(buddhalaisuus) välillä.

Sain kuitenkin rukouksen puolestani näiltä nuorilta naisilta, joskin pyyteettömän ja aidon rukouksen esitti mielestäni heistä vain yksi(ehkä jopa kaksi). Tämä naisneitokainen joka rukoili puolestani pyyteettömästi tarjosi oikeasi älyllistä vuorovaikutusta uskontojemme välillä ja pyysi minua kirjoittamaan hänelle sähköpostia tuntemuksistani.

Julkaisen sähköpostini täällä, tässä ja nyt:

Oli ihan mahtavan upea keskustella kanssasi uskonnoistamme tänään
asematunnelissa.

En tuntenut saavani samanlaista vastavuoroisuutta niistä muista
seurassasi olleista tytöistä. Tuntui siltä kuin he koittaisivat
väkisin puollustaa omaa uskoaan minun uskoani vastaan. Sinulta taas
sain ihan mahtavaa vuorovaikutusta aikaan. Keskustelusi avasi minulle
uutta näkemystä niin omaani kuin myös sinun uskontoasi kohtaan. Oli
kyllä erittäin tärkeää, että satuin tapaamaan teidät, en koskaan ole
pitänyt omaa uskoani kovinkaan vahvana itselleni, vaan lähinnä
neuvoina joita noudatan eläessäni saadakseni mahdollisimman hyvää
karmaa, ja karmaa tärkeämpää on luoda hyvää oloa muille ihmisille, ja
saadessani muille ihmisille hyvän mielen, tulee se hyvä mieli
moninkertaisena itselleni takaisin.

Eräs syistä minkätakia uskontosi tuntuu minulle vieraalta on sen
tuomitsevuus. Vaikka Jumala voisikin olla tuomitseva ihmisten
syntisyyden, en silti näe että yksikään ihminen on oikeutettu
kertomaan Jumalan tuomitsevuudesta syntejä kohtaan, sillä Jumalan
tuomitsevuudesta kertoo ainoastaan muiden ihmisten subjektiivisen
kokemuksen luoma mielikuva joka on tallennettu raamattuun.

Koen buddhalaisuuden paljon lähemmäksi sieluni hyvinvointia, sillä
buddhalaisuus ei tuomitse ihmisen tekoja, eikä edellytä uskomista
Jeesukseen tai Jumalaan, jotta ihminen voisi vapautua kärsimyksestä.
Uskon että syntisyys on juuri se mikä luo ihmisille kärsimystä.
Buddhalaisuus tarjoaa näkökulman jossa ihmisen on mahdollista päästä
yli kärsimyksestä luottamatta yliluonnolliseen. Muutos lähtee
ihmisestä itsestään. En usko, että Jumalalle tai Jeesukselle
antautuminen on tärkeää muutokselle joka poistaa kärsimyksen ja
syntisyyden. Muutos lähtee kuitenkin loppujenlopuksi ihmisestä
itsestään, oli sitten kyseessä buddhalaisiin opetuksiin uskominen tai
Jumalalle ja Jeesukselle antautuminen.

Tämä myös luo enemmän haastetta paranemisen tielle, ja mielestäni luo
aidomman paranemisen, sillä kun aidosti oikeasti muutat itsesi ilman
luottamista Jumalaan tai Jeesukseen olet täysin omillasi. Omassa
mielessäsi syntyvä muutos antaa myös eväät selviytyä tilanteista jotka
vaativat Raamatun oppeja vastaan toimivia tekoja, säilyttäen
mielenvakauden.

Arvostan kuitenkin vakaata uskoanne. Uskon myös, että mikä ikinä
tahansa onkaan ihmisen vapauttava kärsimyksestä, on ihmiselle hyväksi.
En kuitenkaan usko, että olen harhateillä eläessäni
buddhalaisuudessa. Elän puhtaasti sydämmestäni rakastaen ihmisiä
riippumatta heidän lähtökohdistaan tai uskomuksistaan, minä en
tuomitse yhtäkään ihmistä, sillä uskon jokaisessa ihmisessä olevan
mahdollisuus muutokseen. Oma suositukseni muutoksen lähteiksi on
buddhalaisuus. Mikäli joku kuitenkin taipuu kristinuskon(tai minkä
tahansa uskon) kautta parempaan, tuskattomaan, kivuttomaan,
synnittömään, rakkauden heijastamaan, nautittavaan elämään, on se
ihmiselle hyväksi.

Itse kuitenkin koen buddhalaisuuden omakseni, sillä en vain kykene
uskomaan yliluonnolliseen.

Toivottavasti tekstini herätti sinussa positiivisia ajatuksia. Olen
Helsingissä 31.5 asti, jos sinua kiinnostaa tavata vielä, niin se
olisi erittäin kiva juttu, kanssasi oli helppo keskustella älyllisesti
uskontojemme eroavista, sekä yhdistävistä tekijöistä.

Kiitos tuhannesti rukouksestanne, tiedän että ainakin sinä rukoilit
vilpittömästi puolestani. Rukous myös toi tosi hyvän mielen itselleni.

Iloisin terveisin,
Jesse :-)