IRC-Galleria

Miksi onnee on niin vaikee saada
ja kun se tulee miksei aika voi laahaa.
Ja miksei sitä voi saada enempää?
ja miks sen tajuu vast kun sen menettää?
Miksi onnee on niin vaikee saada
ja kun se tulee miksei aika voi raahaa.
Ja miksei sitä voi saada enempää?
ja miks sen tajuu vast kun sen menettää?

Kaikkihan me täällä ollaan nuoria ja eletään ikuisesti...

Mutta jotenkin mua nyt vaan alkoi tänään kiinnostaa miten ihmisruumis mätänee.

Oon niin vitun pirteä ihminen...

Niin kummallista ajatella omaa kuolemaa; sitä että tässä mulla nyt on nää verevät, toimivat kädet joilla naputan ja joskus nää vaan mätänee ja tilalle jää luut... jotka sitten nekin aikanaan lahoaa.

Niin vitun oksettavaa, vastenmielistä, karmivaa.

Toisaalta, kukapa täällä haluais elää ikuisesti? En minä ainakaan.

Mutta tarvitseeko ihmisruumiin hävitä täältä niin oksettavalla tavalla... Haisevana, toukkien ja kärpästen valtaamana, mätänevänä lihana...

HYI. Olisin voinut googlata kuvia mutten ihan sitä halunnut sentään tehdä. Kuvaus riitti.

Miksi luonto tolla tavalla häpäisee ihmisruumiin? Lähdemme täältä kuin mitkäkin mätänevät siat. Ja silti olemme enemmän. Sielukkaampia, ajattelevampia.

Jos luonnolta kysyttäis- emme ehkä olekaan sen enempää. Toukkien ruokaa, nam nam.

Ennen aina ihmettelin ihmisiä jotka haluaa että ne tuhkataan kuoleman jälkeen. Toisaalta, ehkä se on juuri sitä ettei halua että omaa lihaa mussuttaa kaikenlaiset oksettavat hyönteiset. Ehkä ne kokee poltetuksi tulemisen arvokkaampana lähtönä. Siistimpänä. Yksinkertaisempana.

Ehkä jotenkin vähemmän "groteskina".

Mutta.... mitä vitun väliä toisaalta? Once you're gone you're gone. Miksi liitämme jotain tunnearvoa omaan kehoon sen jälkeen kun olemme kuolleet?

Emme ole enää sama. Vaikka sitä on jotenkin niin vaikea hahmottaa... kroppaa kuitenkin vaalitaan. Sen ihoa hoidetaan rasvailemalla. Siihen otetaan tatuointeja koristeeksi- tai symbolisoimaan jotain persoonallisuudenpiirrettä tai kuvaamaan muuten omaa sielunmaisemaa. Treenaamme sitä salilla.. Rakastelemme toista ihmistä kehollamme, synnytämme uutta elämää.... listaa voisi jatkaa ja jatkaa.

Kaikkea karua ja kaunista. Arvokasta. Meidän näköistä.

Mutta kuoleman jälkeen olemme kaikki aivan samaa. Toukkien peittämää mätänevää haisevaa lihaa.

Ehkäpä itsekin haluan aikanaan polttohautauksen...

Tuskinpa ne liekit pahemmin polttelee. :)

''I hate flamer! They say all my OC's are mary sues! They always say my grammer is bad and i need use spell check. I DO! They need to get a live because people go to fanfic to write stories and unleash there inmagenation! Not to get flamed by people who think it is the end of the world if you have on little mistake! My Oc's are not Sues! I bas most of them off my self!''


ei näitä pikkusiaaaa

ooon niin onnellinen et voisin itkeä ♥

KOSKA
'
LADY
GAGA

PERRRRRRRRRKELE

Mua rupee pikkuhiljaa vituttaan tä himassa istumine ja lääkkeide syömine. Buranaa, yskänlääkettä, strepsilsiä... kiva ku oon ollu kaks vai kolme päivää kuumeessa ja tänäänki ois pitäny olla työharjottelussa. lalalalaaa, mikäs tässä kun ei lähe ees ääntä kurkusta.

:) pitäkää te hauskaa tetis nii mä pihisen täällä tietokoneelle.