Uteliaisuuttani googlasin homoseksuaalisuuden ja Raamatun. Tuo sivu näytti pienen otteensa puolesta parhaimmalta asiaa selventämään. Itseasiassa etsin niitä kohtia missä Raamatussa homoseksuaalisuus mainitaan. Kaivoin siis kaapista esiin ripariraamatun (jota olen julmasti kastellut kuvamuokkauksia varten mutta paskanko väliä). Luin kohdat. Mittarini meni punaiselle.
Ai kun oli hienosti kierrellen ilmaistu asiat. Rivien välit oikein tursusivat homofobiaa. Noh, myönnän nyt sen, ettei Raamatussa sanota suoraan että homot pitäisi kivittää hengiltä. Mutta että jumala tuhosi kaupungin missä sitä harjoitettiin? Kyllä tuo on jo tappamista.
"Siksi Jumala on jättänyt heidän häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan."
- Kirje roomalaisille 1:26-27
"Luonnollisen sukupuoliyhteyden"?
Onko tosiaan luonnotonta tuntea vetoa joihinkin muihin kuin miehiin? Taidanpa olla siis luonnonvastainen tapaus ja oikea syntisäkki. Helvetti, täältä tullaan.
Ja tuolta hyppäsi myös silmille sana "himo". Raamatussa miesten välistä sukupuoliyhteyttä kuvataan usein himona, ihan kuin se olisi vain jokin eläimellinen halu, ei mitään syvempää.
Kaiken lisäksi himo on yksi seitsemästä kuolemansynnistä.
Aivan kuin vain heteroseksuaalit voisivat tuntea rakkautta ja osoittaa sitä rakkaalle ihmisilleen. Kun taas homoseksuaalit tuntevat vain syntistä himoa ja sen pohjalta paneskelevat toisiaan säädyttömästi.
Tähän väliin:
Tarkoitan nyt homoseksuaaleilla niin miehiä kuin naisiakin, termi kun voi koskea kumpia vain.
"Jumala ei luo homoseksuaalisia ihmisiä. Raamattu sanoo, että ihmisestä tulee homoseksuaali synnin vuoksi (Room. 1:24-27) ja pohjimmiltaan omasta tahdostaan."
Haluaisinpa tietää mitä pahaa ne monet homoseksuaalit ovat tehneet, että heistä on tullut syntisiä koska eihän kaikentietävä ja täydellinen jumala semmoisia kammotuksia luo. Hyi olkoon.
Pohjimmiltaan omasta tahdostaan?
No totta kai! Kuka kumma haluaisi kieltää oman itsensä ja teeskennellä olevansa jotain muuta mitä ei ole! Pitäisikö sitä tukahduttaa oma seksuaalinen suuntautumisensa ja elää valheessa koko elämänsä jossain kulissiavioliitossa? Eikö ihminen tosiaan saa olla oma itsensä?
Oma mielipiteeni seksuaalisesta suuntautumisesta on varsin psykologinen ja samankaltainen Sigmund Freudin kanssa. Uskon tai luulen, että ihmiset ovat syntyessään biseksuaaleja ja ympäristö muokkaa heille tietynlaisen suuntautumisen, joka ei sitten hevillä muutukaan. Jäävät he sitten biseksuaaleiksi, tulevat homoseksuaaleiksi tai heteroseksuaaleiksi, tuskin seksuaalista suuntautumista mitkään geenit on hedelmöityshetkellä määränneet. Sellaisia alleeleja ei ole löydetty ainakaan minun tietääkseni.
"Jos jollakulla on taipumusta vihaan tai raivoon, saako hän silloin antaa periksi noille taipumuksille? Ei tietenkään! Sama pätee homoseksuaalisuuteen."
Tässä on ristiriita. Väkivaltaisuus ja homoseksuaalisuus on kaksi täysin eri asiaa. Väkivaltainen käytös, oli se sitten fyysistä tai henkistä, satuttaa ihmistä.
Miten homoseksuaalisuus satuttaa ihmistä?
Ei mitenkään.
Tai itseasiassa, kyllä se yhdellä tavalla satuttaa. Oman seksuaalisen suuntautumisensa kieltäminen ja tukahduttaminen satuttaa henkisesti ja tunnetusti henkiset haavat ovat ne kaikista tuskallisimmat.
On siis ilmeisesti syntiä antaa periksi omalle itselleen ja rakastaa sitä henkilöä, jota kohtaan tuntee vetoa, tavalla tai toisella.
Kuinka kauan homoseksuaalisuus olikaan rikollista?
"Suomessa homoseksuaaliset suhteet rikollistava laki astui voimaan vuonna 1894. Rangaistavuus kumottiin vuonna 1971, jota ennen lain perusteella oli tuomittu yli tuhat ihmistä pelkästään vuosina 1924–1971."
- Wikipedia
Ja tämä laki oli taatusti tehty Raamatun pohjalta, joka tuomitsee homoseksuaalit syntisiksi ihmisiksi.
Sittenpä homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin, mutta sitten siitä tehtiinkin sairaus.
"Sairausluokituksesta homoseksuaalisuus poistettiin vuonna 1981, ..."
Mahtoi olla mukavaa tuona aikana kun heti toimittiin mielipuoleksi jos tunsi vetoa samaan sukupuoleen kuin mitä itse edusti.
En yritä hyökätä tällä uskovaisia vastaan ja olen pahoillani jos joku nyt tämän niin tulkitsi. On edelleen ateistejakin, jotka käyttäytyvät enemmän tai vähemmän homofoobisesti.
Mutta jos sitä lähdetään syvemmältä ruotimaan niin mihin tiet johtavatkaan...
Jos vanhemmat eivät olleet ateisteja niin aika varmasti kristittyjä, varsinkin kun on Suomesta kyse. Vanhemmilta ihmisiltä kuulee ikäviä kommentteja jos homoseksuaalit edes suutelevat täysin siveellisesti eivätkä tunge kieliään kilpaa toistensa kurkkuihin. Hyvä esimerkki on oma mummani, joka totesi Salattuja elämiä katsoessaan kun kaksi naista suuteli: "Hyi mitä kauheaa kutemista."
Sitä saisi siis periaatteessa hävetä jo julkisia hellyydenosoituksiakin jos partneri sattuu olemaan samaa sukupuolta.
Paskanmarjat, sanon minä.
No, myönnetään. Ehkä minulla on helpompaa. Satun näyttämään kauempaa erehdyttävän paljon miespuoliselta.
Tässä olen hehkuttanut kuinka väärin on kieltää oma itsensä ja elää tunnetun sanonnan mukaisesti kaapissa, oli sitten suhdetta tai ei.
Eipä se minunkaan suhteeni täysin julkinen ole. Kaksi minulle tärkeää ihmistä ei tiedä siitä eli mumma ja kummisetäni Hasse. Se on henkisesti vaikeaa. Sitä haluaisi kertoa kuinka onnellinen on, mutta kas kummaa. Mumma on sitä vuosikertaa, että homofobia on syväjäädytetty jonnekin hänen aivoihinsa ja Hasse on vain... Hasse on Hasse. Mutta ei ole mukavaa kun kuulee kummisedältään vähän väliä kysymyksiä, että jokos sulla on joku kolli. No ei ole kolli vaan jotain paljon parempaa.
Osaltaan siis tiedän kuinka paljon se voi satuttaa.
Alku meni hyvin, mutta loppua myöten meni sekavaksi. Sori siitä. Ajatukset tuppaa harhailla jossain vaiheessa ja juttu menee mannavelliksi.
Mutta nämä on täysin minun omia ajatuksiani ja mielipiteitäni. Niitä ei ole tarkoitettu henkilökohtaisiksi ketään kohtaan enkä tosiaankaan yritä lietsoa jotain järjetöntä vihaa tässä uskovaisia vastaan. Tästähän nyt saa helposti sen ajatuksen, että suhtaudun uskovaisiin vihamielisesti.
En ainakaan tietääkseni niin tee.
Jos joku on löytänyt uskosta itselleen apua niin voi jukoliste, se on hieno asia. Se on se juttu, joka sitä henkilöä auttaa. Kaikkia ei auta psykologit sun muut kallonkutistajat.
Mutta ei kaikkia auta uskokaan. Minua se ei auta. Minua auttaa se, että saan puhua psykologian ammatti-ihmiselle.
Olen kyllä yrittänyt löytää uskoa itselleni rippileirillä. Mutta sinne meni rahat täysin hukkaan monessa mielessä. Usko jäi edelleen täysin vieraaksi asiaksi, koska se oli täydellisessä ristiriidassa sen tieteellisen selityksen kanssa, jota itse pidän totuutena. Lopputuloksena sain vain oikeuden toimia kummina ja käydä ehtoollisella. Enkä käynyt sitten konfirmaation jälkeen vaikka kitkutin vuoden isoskoulutuksessa. Ja lopulta se kaikki raha meni täysin harakoille kun erosin kirkosta.
Mutta joo. Luento loppuu tähän. Purin itseäni tänne koska pää tarvitsi sitä tai olisin polttamassa ketjussa tällä hetkellä liesituulettimella.
Kuten jo aiemmin sanoin, mielipiteet ja ajatukset ovat täysin omiani eikä niistä tarvitse loukkaantua, sillä niitä ei ole tarkoitettu loukkaaviksi.