IRC-Galleria

Venäjän presidenttiä ja ortodoksista kirkkoa esityksessään kritisoinut, venäläinen punk-bändi Pussy Riot on ollut viime kuukaudet otsikoissa ympäri maailmaa. Kirkossa pidetty, lyhyt esiintyminen keräsi huomiota ja vei naiset vankilaan. Pussy Riotin tapausta on pidetty karuna esimerkkinä Venäjän sananvapaus- ja ihmisoikeustilanteesta. Valtion epäkohtia esiin nostanut Pussy Riot tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan muun muassa "huliganismista" ja "epäkunnioittavasta käytöksestä yhteiskuntaa kohtaan".

Pussy Riotin tilanne kertookin surullisen totuuden Venäjän tilanteesta. Venäjällä ei ole vieläkään täysin vapaata mediaa. Venäjällä kansalaisilla ei ole sananvapautta. Venäjällä ihmisoikeudet ovat kyseenalaisia. Venäjällä jaetaan suhteettoman suuria tuomioita teoista, jotka pitäisi laskea vain normaaliksi yhteiskuntakritiikiksi. Venäjällä sitä, Venäjällä tätä. Myös Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman puhemies Josh Earnest kommentoi Pussy Riotin tuomion olevan "suhteeton".

Pitkän aikaa vangittuna olleesta Bradley Manningista tai jo jonkin aikaa Ecuadorin suurlähetystössä pakoilleesta Julian Assangesta Earnest ei sen sijaan maininnut mitään.

Meillä Euroopassa ja Amerikassa on ollut tapana ajatella, että ihmisoikeustilanteemme on täydellinen. Me länsimaalaiset saamme sanoa mielipiteemme, ja niitä kunnioitetaan. Venäjällä tai Kiinassa tai jossain muualla ongelmia voi olla, mutta ei meillä. Valitettavasti tämä on harhaluulo. Myös länsimaissa on omia ihmisoikeusongelmiaan.

Yksi näyttävimmistä esimerkeistä tulee Yhdysvalloista, joka on pitänyt Bradley Manning -nimistä nuorukaista vangittuna jo yli kahden vuoden ajan. Manning vuoti Wikileaks-sivustolle salaiseksi luokiteltua aineistoa. Suurimman kohahduksen nosti video, jossa yhdysvaltalaissotilaat tulittavat häikäilemättä siviilejä Afganistanissa. Monet vuodetut asiapaperit paljastivat Yhdysvaltojen sortuneen väärinkäytöksiin ja rikoksiin. Manning siis osoitti yhteiskuntakriittisyyttä ja paljasti valtion sortuneen röyhkeisiin rikoksiin. Nuori mies joutui teostaan pidätetyksi ja vankilaan, jossa hän on ollut kohta kaksi ja puoli vuotta – ilman oikeudenkäyntiä.

Manningin puolustuksen mukaan Manningia on pidetty eristyksissä pienessä eristyssellissä 23 tuntia päivässä ja ainoaksi liikuntamuodoksi on tunnettu mahdollisuus käydä kävelemässä kahdeksikon muotoista aluetta tunnin ajan päivittäin. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan väitteet epäinhimillisistä oloista ovat liioiteltuja.

Manningin oikeudenkäynti alkanee viimein helmikuussa 2013. Yhdysvallat syyttävät Manningia vihollisen auttamisesta, sillä vuodettujen asiakirjojen on väitetty auttaneen epämääräisesti määriteltyjä vihollisia. Manningin oletetaan saavan elinkautisen vankeustuomion. Yhdysvaltalaiset suhtautuvat suurimmaksi osaksi Manningiin hyvin kielteisesti, ja maan media on maalannut Manningista epäisänmaallista kuvaa. Valtaapitävä eliitti ja media ovat siis lyöttäytyneet valtion väärinkäytöksiä esiinnostanutta henkilöä vastaan. Manningin tapauksessa se on hyväksyttävää, mutta Venäjää arvostellaan näkyvästi ja tekopyhästi täysin samasta tempusta.

Toinen vastaava tapaus on Wikileaks-vuotosivuston perustanut Julian Assange, joka on piileskellyt kuukausia Ecuadorin suurlähetystössä. Iso-Britanniassa pidätettynä ollut Assange odotti siirtoa Ruotsiin, jossa häntä syytetään kahdesta raiskauksesta. Assangen itsensä mukaan syyt ovat poliittisia, ja hän pelkää Ruotsin luovuttavan hänet Yhdysvalloille. Yhdysvallat eivät ole nostaneet Assangea kohtaan syytettä, mutta valtion on katsottu suhtautuvan Assangeen hyvin kielteisesti. Stratfor-yhtiön vuodetusta sähköpostiliikenteestä selviää, että Yhdysvalloissa odottaisi Assangea varten valmis syyte, kunhan hänet saadaan maahan.

Assangen pelot eivät ole ainakaan täysin kuviteltuja. Raiskaussyytteistä oli ehditty jo tehdä syyttämättäjättämispäätös, mutta se kumottiin pian sen jälkeen, kun Wikileaks raivostutti Yhdysvallat julkaisemalla satoja tuhansia diplomaattisähkeitä. Lisäksi EU-lainsäädännön mukaan syytetty voidaan jättää luovuttamatta EU:n ulkopuolelle vain, mikäli hän voi saada kuolemantuomion.

Olivatpa Assangen pelot aiheellisia tai eivät, on kahden raiskaussyytteen käsittely, maahanluovutus ja eri maiden kiinnostus tapausta kohtaan saanut epäilyttävän suuret mittasuhteet. Assangen luovutusta käsiteltiin Iso-Britannian korkeimmassa tuomioistuimessa asti, ja hänen annettiin liikkua vapaana vasta satojen tuhansien puntien suuruisesta takuusummasta. Myös Yhdysvaltojen puolustusministeri Roberts Gate kiitteli heti joulukuussa 2010 Assangen kiinniottoa Iso-Britanniassa. Raiskaussyytteiden on katsottu ainakin pyrkivän vähentämään Assangen arvovaltaa.

Wikileaks-sivustokin on saanut osansa loanheitosta. Yhdysvallat on luokitellut sen terroristijärjestöksi, ja monet suuret rahoitusinstituutiot, kuten PayPal ja Mastercard, ovat jäädyttäneet sivuston rahavarat.

Väite täydellisistä länsimaista on valhetta, ja tästä on parhaina esimerkkeinä Wikileaks, sen perustaja Assange ja asiakirjoja vuotanut Manning. On mielenkiintoista nähdä, millaisena 2010-luvun alun ihmisoikeustilanne ja Wikileaksin tapaus näyttäyvät tulevaisuuden historian kirjoissa.

Assange ja Manning ovat uhranneet elämästään paljon totuuden ja väärinkäytösten julkituomiseen ja ovat taistelleet sananvapauden puolesta. Minusta he ovat sankareita.

The Anonymous "hacktivist" collective, known as much for its self-branding as its anything-goes, anti-authoritarian sense of online comeuppance, first came to public attention in January 2008. The occasion was an internal Scientology video starring Tom Cruise, which had been leaked to YouTube. The church, saying that the video was copyrighted, requested that YouTube rem
ove it. Members of Anonymous, however, took issue with that request, and as part of what it dubbed "Project Chanology," reportedly began launching distributed denial-of-service (DDoS) attacks against Scientology websites, blanketing church centers with prank phone calls and faxes, and "doxing" the church by releasing its sensitive documents into the public domain, for example via peer-to-peer networks.
On January 21, 2008, a YouTube post set the template for future Anonymous proclamations. The video, in this case criticizing the Church of Scientology, includes the now-common Anonymous sign-off: "Knowledge is free. We are Anonymous. We are Legion. We do not forgive. We do not forget. Expect us." By the next month, Anonymous claimed that 7,000 people had staged protested outside of Scientology centers around the world, many of them sporting the now-famous, black-and-white Guy Fawkes mask, as worn by the protagonist of the film V for Vendetta to hide his identity. (Notably, in the film, the masses also wore it as they rose up to help overthrow the ruling dictatorship.)
By early 2008, Anonymous--which reportedly grew out of the anarchic 4chan imageboard website--was already pursuing online attacks as a form of nonviolent protest. By 2010, it was launching regular DDoS attacks against pro-copyright websites.
But the group really came to public prominence during its defense of WikiLeaks and its charismatic--if reportedly mercurial--leader, Julian Assange. WikiLeaks, of course, came under fire from the U.S. government after the site obtained video footage from a U.S. helicopter strike in Iraq that killed two Reuters employees, as well as two children. Next, Assange began to coordinate--together with major newspapers in multiple countries--the release of hundreds of thousands of secret U.S. government cables beginning in December 2010.
The government-orchestrated reaction was swift. PayPal and credit-card processors MasterCard and Visa blocked payments to WikiLeaks, which relied on donations to lease server space and pay staff. There's a short lifespan for a whistle-blowing website that can't remain online.
In response, Anonymous mobilized, unleashing its so-called Low Orbit Ion Cannon (LOIC) tool, with which anyone could participate in Anonymous DDoS attacks by lobbing packets at designated website. From there, meanwhile, Anonymous expanded its focus, and backed by what appear to be numerous international chapters, has tackled everything from cartels in Mexico and child pornography file-sharing sites, to takedowns of Israeli government servers and U.S. and world. so and greece, law enforcement agencies, and so we Beginning for any fight bcous we are a fighter We are Anonymous. We are Legion. Do not forgive. We do not forget. Expect us.
by : Anonback Back

For as long as there have been computers, there has always been a small minority who tried to hack, crack, code and script their way around the inner workings, making electronics and computers do things that they werenÂ’t designed for.

Hacking isnÂ’t by any means a new thing, as some of its roots can be traced back to WWII when the Allied forces decrypted the Nazi Enigma machine. It was said that the German war-time system of messaging couldnÂ’t be cracked, but through hard work, the Allied forces managed to do just that.

Hacking of computers is done for various reasons, but each hacker has a different motivation. Some are done for personal gain, monetary reward or malicious intent, but the hacker group Anonymous claims freedom of information.

The group, who apparently has no leader, came into prominence by openly supporting the release of classified documents through Wikileaks. But it wasnÂ’t until the hacking of SonyÂ’s PlayStation Network that the public took notice of them.

And although they have been blamed for nearly every hacking attempt in the last two years, the question is- are th
ey as dangerous as the general media claims? Who exactly is Anonymous, and for lack of a better phrase, what do they want?

To define the group is a bit difficult as itÂ’s not easy to pigeon-hole a collective who claim that they donÂ’t have a leader and only consist of a loose group of members from all over the world. How this group functions as one without a leader might just be the biggest social experiment in democracy, discipline and free will.

The name Anonymous has also become a synonym for other hacking collectives like LulzSec, AntiSec and AnonOps, who all might or might not have the same ideals and demands as Anonymous, although they all branched off from the main body at some time.

Whether or not they are as dangerous as the media claims, it all depends on who you ask. The main thought behind the group is to fight for internet freedom and freedom of speech. As history has told us, it becomes a bit of a blurry line at the best of times.
by: Anonback Back