Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.
Lisätietoja
Hae
Kirjoita tähän nimi tai nimen osa aloittaaksesi hakemisen.
Hakua tehdessä tapahtui odottamaton virhe. Yritä hetken kuluttua uudestaan!
Hakusi ei tuottanut tuloksia. Ole hyvä ja yritä toisilla hakusanoilla!
Äh, nyt tuli taas ihan vuodatusfiilis, jotenka kirjottelempa nyt sitten tänne taas hieman mitä mietin. Siis jos joku on miettinyt, että miks olen ollu viime päivät ihan angst tai jtn muuta sen suuntasta, niin on vaihteeks ollu taaaass hieman paska olo, vaikka oonkin saanut kahen ihmisen kanssa puhuttua asioista, mutta tuntuu vaan että sekaään ei riitä, kun koko aika on silti kuitenkin sellanen fiilis, että olen liian paljon yksin, ja kelailen, että ketkä mun kavereista oikeasti välittää sillon kun pitäs ja ketkä karkaa samantien kun pitäs auttaa..
Ja tää kaikki paska on sitten pitkän aikaa ollut jo mun päässä, mut viime päivinä on vaan tullut pakko purkaa sitä erinäisillä tavoilla ulos ja tuntuu siltikin että kaikki menee päin mäntyjä ja mua ei oo luotu onnistumaan elämässä ja muuten vaan vituttaa kaikki ja oon kuulemma paska ihminen ja kaikkee..
Ja p.s eräälle ihmiselle tiedoks, tää ei johdu vaan siitä, että sä et osaa luottaa muhun ja ollaan sen takia riidoissa, vaan tää on pitempiaikasta mietintää..
Ja tämän kaiken takia oon joskus ohimennen oon miettinyt, että pitäskö vaan lähteä ja kiittää kaikesta niin maailman olisi parempi elää ilman mua..