IRC-Galleria

Ai että koskettaa, mä laulan sen pois
ei hetki elämättä jää, mä vaan laulan sen pois
mun ääneni soi
sun äänesi soi
yhdessä astellaan täältä pois
ja askeleemme maan kamaralle soi

vuosien päästä olen pölyä vaan
mut aikojemme sanat kaiku ikuistaa
käännän uuden sivun mun kirjasta
ettei koskaan tulis päivää hiljaista.

Heti kun otin sen kitaran pitkästä aikaa yksinäni ja rauhassa käteen, vola; iskee uskomaton inspiraatio, virtaavaa musiikkia syntyy. Kappale, sellaista häröä skata, tunnelma tavallaan ku jossain pink panther -teemassa. :D mielleyhtymiä tulee suohon, peikkoihin, pimeään metsään, hiippäilevaan voroon.. sniikkailua. Huh. Kipeä luomiseuforia päällä. Kaks kertaa oon kattonut kelloa tän kahen tunnin aikana, molemmilla kerroilla pää sanonut että: "HÄ, joko meni 40 minuuttia?!" ajattomuus, läsnäolo, luova virta.

Ensin huvi, sitten vähän lisää huvia

---

Mä en voi sille mitään, että Prince Nuada saisi mut multiorgasmiin pelkästään koskettamalla mua.
Tai tappamalla mut väkivaltaisesti.
Ja siis nimenomaan tuo hahmo.
Jos toi näyttelijä lähentelisi mua niin en luultavasti olisi läheskään yhtä kikseissäni.

Ihastun todella usein hahmoihin, jotka edustavat käsittämätöntä pahuutta ja voimaa.
Onkohan minulla sairaalloinen fetissi graafista vääryyttä kohtaan?
Saan välillä suunnatonta mielihyvää elokuvakohtauksista, joita useat pitävät kuvottavina, järkyttävinä, loukkaavina tai pelottavina.


Miksi rakastun olemattomiin olentoihin?
Miksi pahikset on aina seksikkäämpiä kuin hyvikset?
Miksi saan suunnatonta seksuaalista mielihyvää kun katselen fantasia- ja scifihahmoja lahtaamassa toisiaan?

Ota minut kovaa seinää vasten, pure kaulaani ja satuta minua.
Ole se kauhuelokuvan hirviö joka silpoo neitsyitä.

Tästä herää muutama muukin kysymys koskien seksuaalisuuttani.

KYSEENALAISTAMISEN IHANUUS:

---

Miksi tunnen suurempaa vetoa naisia* kohtaan?
Miksi olen lesboja* ja bissetyttöjä* kohtaan herrasmiesmäinen ja yltiöseksuaalinen?
Miksi harrastan enemmän seksiä miesten* kanssa?
Miksi olen yleensä heteromiehiä* kohtaan tyly ja argessiivinen?
Miksi olen julkisilla paikoilla mieluusti nudisti (tai ainakin melkein), mutta uuden ihastuksen lähellä ujostelen vaatteiden poisottamista?
Miksi pitäisi määritellä seksuaalinen suuntautumisensa tai sukupuolensa?


Miksi tuntuu kuin kaipaisin kaiken aikaa hirveästi vastauksia kysymyksiin joihin en Tarvitse Oikeasti vastauksia?

Miksi rakastan asioiden kyseenalaistamista?


Olen innostunut Robert Anton Wilsonista lähiaikoina aika suunnattomasti.
Hänen innoittamanaan olen koonnut pienen tehtäväpaketin.
Pidä hauskaa!

:)

Tehtäviä Sinulle ja Minulle:

---

a)
Sinä luit tämän päiväkirjamerkinnän tähän saakka.
Mielesi on muodostanut lisäkysymyksiä.
Kirjoita niitä kommentointilaatikkoon.

b)
Sinä luit tämän päiväkirjamerkinnän tähän saakka.
Mielesi on muodostanut vastauksia.
Kirjoita niitä kommentointiilaatikkoon.

c)
Sekoita omat käsityksesi seksuaalisuudestasi.
Mieti, minkälaisen henkilön kanssa et IKINÄ KOSKAAN harrastaisi seksiä.
Etsi tällainen henkilö, ja kiihotu hänen kanssaan.
Mieti, minkälaisen henkilön kanssa harrastaisit MIELUITEN seksiä.
Etsi tällainen henkilö, ja vietä hänen kanssaan aikaa, ilman että kosketatte toisianne lainkaan.
Fiilistele tunnetiloja.

d)
Ajattele mielessäsi henkilöä, johon olet ihastunut, tai jotakuta, kehen tunnet suurta vetoa. Mietiskele häntä hartaasti. Lue seuraava rivi vasta kun olet tehnyt tämän.
Mikä on ensimmäinen kysymys joka sinulle tulee mieleen?
Kirjoita se paperille (tai Notepad- tiedostoon, tai mihin vaan).
Miksi sinulle tuli mieleen juuri tämä kysymys?
Mitä tämä kysymys kertoo suhteestasi kyseistä henkilöä kohtaan?

e)
Lähde kävelylle.
Suutele ensimmäistä vastaantulijaa. (Pusukin riittää.)
Miksi se on vaikeaa?

f)
Aloita päiväsi niin, että päätät kyseenalaistavasi kaiken.
Voit myös kyseenalaistaa oman päätöksesi.
Kyseenalaista aurinko taivaalla, kyseenalaista tieteelliset todisteet, kyseenalaista olemassaolosi.
Keskustele ihmisten kanssa, ja katso kuinka kyseenalaistamisesi vaikuttaa heidän käytökseensä.


X)
Sinä ET lukenut tätä päiväkirjamerkintää alusta loppuun saakka,
mutta silti luet tätä nyt.
Miksi? Miten?
Kirjoita siitä kommentointilaatikkoon.



__________________________________________________________________________
* Käytän sukupuoli- ja seksuaalisuus- nimityksiä näissä yhteyksissä, koska koen, että nämä henkilöt pitävät itseään kyseenlaisina olentoina, ja melkein jopa julistavat hetero/bi/lesbo/mies/naiseuttaan. Harmillista, että en osaa vielä kirjoittaa henkilöistä ilman, että käytän näitä sanoja.
En pidä lainkaan sukupuoli- tai seksuaalisuusroolittamisesta, ja silti teen sitä itse.
Älä tee niin kuin minä teen, tee niinkuin minä YRITÄN tehdä.

Jokainen meistä tarvii jotain mihin luottaa //
päästin käteni irti siitä mikä vei luota //
luovan voiman, elämän ylläpitäjän //
helläs huomas tajusin, jotain on mun sisällä //
jotain ehtymätöntä sykkii meissä //
joka saa jalat viemään pois tutuilta teiltä //
leikkikentälle, karttoja kotipihalta //
päätin seurata, astuin ulos virastani //
akkujen lataaminen vaatii virtaa //
sukella kauneuteen syvemmälle - älä jää pintaan //
avaimet arkkuun luovan voiman on suotu //
kaikelle elävälle, meidät luomaan on luotu //
näin hetken riemussa runojani suollan //
sydämeni pohjalta kokemukset vuotaa //
luovaan muotoon, yhdyn luomakunnan kuoroon //
luodaan ympäröivää maailmaamme syntymästä kuoloon //

Onkohan tää vasta kolmas versio luomisesta.. hienoa huomata miten ilmaisu ja kokemus asiasta muuttuu ajan, kokemusten ja LUOMISEN myötä!

Niin fiilistelyt pääl et tos on sitte yhteinen verse ja kertsi mitkä väsättiin joskus helmikuussa:

Jotkut asiat on muuttumattomii //
kulutat voimiis jos koitat muuttaa niit //
luovuus luottaa jos luot siihen kontaktii //
uskalla ojentaa käsiäs sontasii //
ku kontattiin täs isos autiomaassa //
välillä kuralammikos kroolaamassa //
pese nahaltas likasen karman tähteet //
puhtaaks ikuisen nuoruuden luovuuden lähtees //

pienestä taimesta kasvaa suuri tammi //
ja syyshallasta alkaa siperian talvi //
padon mursivat tulvivat vesimassat //
jotta näkisi itsensä kukkimassa //
korjaa työnsä hedelmät ja kylvetyt siemenet //
mieltä keventää ku saa sadon liedelle //
luovas yltäkylläisyydes nauraa //
mielen peltojen vapaata kauraa //

Kertsi:

Luominen, sielun sadetta maailmalle //
intuitio kääntää katseen taivaalle //
vienon hihityksen kuuli mun korvat //
kaikissa meissä asuu pikku olga //
luominen, sielun sadetta maailmalle //
intuitio kääntää katseen taivaalle //
täyttyi tulvasta artistin torppa //
kaikissa meissä virtaa se volga //

Runoilua syntyy näinä hetkinä. Ootan seuraavia sessioita ja löysin motivaation treenata enemmän.

Ajattelin että laittaisin taidettani nettiin, ja havahduin siihen että ajatuskin naurattaa.
Seuraa kysymys, jonka vastauksen tiedän jo:
Voiko olla, että mun taide on sellaisella tasolla jota ei voi aina kahlita paperille tai internettiin tai välttämättä mihinkään?

EHkä.

Tänään mä oon vieläkin kauniimpi.

Kiitän siitä juuri sinua.

Mutta vielä enemmän itseäni.

Dokasin tos 10 päivää putkeen.. akut nollattu mut sellassii juttui tapahtunut tässä et eipä oo samanlainen morkkishelvetti, "en osaa helliä itteeni" -olo mikä yleensä tulee tommosten ja pienempienkin putkien jälkeen..

Mut joo meitsistä tulee Suomen johtava pandojen pelastaja, koulutus alkaa ens keskiviikkona.. huh. on kyllä tapahtunut paljon asioita pienessä ajassa. Positiivisia, nyt meitsi haluu vaan hymyillä koko ajan ku se on ollut aika vaikeeta tuottaa ilman edesauttavia substansseja kauan..

Lyyrinen oivallus illalta, kun on alkanut tajuta ja tehnyt asioita sen eteen mitä minä tarvitsee.

Kansan elinkeinona itsepetos, valhe ja isot rahat
mä tarvitsen vaan taiteen, rakkauden ja täyden mahan.

Kitaransoitto on ihan saatanan siistiä taas pitkästä aikaa ku on enemmän alkanut soitella. Ja laulaminen. Ja nostalginen musiikki. Ja kaunis tyttö. Ja saunominen. Ja tee. Oikea lääkintä. Ja usko itseen. Ja flippaaminen. Ja innoitus uusien asioiden ideointiin ja toteuttamiseen.

Räppisessiointikin jatkuu taas tällä viikolla mitä todennäköisemmin.. Nykäsen sanoin, elämä on laiffii.

Made by meikä ja Henqqa. Ei ehkä pitäs laittaa tänne mut oli niin viilistelyt päällä..

Jotkut asiat on muuttumattomii //
kulutat voimiis jos koitat muuttaa niit //
luovuus luottaa jos luot siihen kontaktii //
uskalla ojentaa käsiäs sontasii //
ku kontattiin täs isos autiomaassa //
välillä kuralammikos kroolaamassa //
pese nahaltas likasen karman tähteet //
puhtaaks ikuisen nuoruuden luovuuden lähtees //

pienestä taimesta kasvaa suuri tammi //
ja syyshallasta alkaa siperian talvi //
padon mursivat tulvivat vesimassat //
jotta näkisi itsensä kukkimassa //
korjaa työnsä hedelmät ja kylvetyt siemenet //
mieltä keventää ku saa sadon liedelle //
luovas yltäkylläisyydes nauraa //
mielen peltojen vapaata kauraa //

Kertsi:

Luominen, sielun sadetta maailmalle //
intuitio kääntää katseen taivaalle //
vienon hihityksen kuuli mun korvat //
kaikissa meissä asuu pikku olga //
luominen, sielun sadetta maailmalle //
intuitio kääntää katseen taivaalle //
täyttyi tulvasta artistin torppa //
kaikissa meissä virtaa se volga //