IRC-Galleria

Galleria-päivis on vähän unohtunut, mutta toisaalta on ollut paljon kaikkea muuta.

Vois uusimpaa lyriikkaa laittaa tänne:

Pitää ottaa tuntumaa
niin että tuntuu jalkojen alla maa //
kun haaveet haalistuu
en jää mun pilvilinnaan //
mä otan tuntumaa
eihän asioista muuten selvää saa //
enkä jää laivaa seuraavaa
odottamaan //
pitää ottaa tuntumaa
niin että tuntuu jalkojen alla maa //
kun haaveet haalistuu
en jää elättelemään toivoa //
tai unelmaa, ei oo mitään
omaa elämää suurempaa //
ja tänäänkin luodaan vaan
elävää tunnelmaa //

Korso Reggayz. Hienoa on ollut viime aikoina olla soittelemassa. Yhteissoiton kehitystä, inspiraatiota ja bändiporukan vakituistumista. :)

Mikä flow tänään.. ihan uskomaton. ajaton. ikuiselta tuntui se hetki. Käsittämätön tunnetila. Laulua. En edes muistanut tietoisesti sen biisin sanoja, mut ne kumpusi. Ympäröivät ihmisetkin olivat samalla aaltopituudella sen soittosession hienoudesta ja siitä, että oli parasta antia pitkään aikaan. Huh!

Työstin tämmösen kotisivunkaltaisen,
sisältää listaa joistakin aktiivisista puuhasteluistani [ääni-kuva-teksti-yms] -
sieltä voi tutkailla mikälikin kiinnostaapi.

http://oletustila.net

Jokainen meistä tarvii jotain mihin luottaa //
päästin käteni irti siitä mikä vei luota //
luovan voiman, elämän ylläpitäjän //
helläs huomas tajusin, jotain on mun sisällä //
jotain ehtymätöntä sykkii meissä //
joka saa jalat viemään pois tutuilta teiltä //
leikkikentälle, karttoja kotipihalta //
päätin seurata, astuin ulos virastani //
akkujen lataaminen vaatii virtaa //
sukella kauneuteen syvemmälle - älä jää pintaan //
avaimet arkkuun luovan voiman on suotu //
kaikelle elävälle, meidät luomaan on luotu //
näin hetken riemussa runojani suollan //
sydämeni pohjalta kokemukset vuotaa //
luovaan muotoon, yhdyn luomakunnan kuoroon //
luodaan ympäröivää maailmaamme syntymästä kuoloon //

Onkohan tää vasta kolmas versio luomisesta.. hienoa huomata miten ilmaisu ja kokemus asiasta muuttuu ajan, kokemusten ja LUOMISEN myötä!

Niin fiilistelyt pääl et tos on sitte yhteinen verse ja kertsi mitkä väsättiin joskus helmikuussa:

Jotkut asiat on muuttumattomii //
kulutat voimiis jos koitat muuttaa niit //
luovuus luottaa jos luot siihen kontaktii //
uskalla ojentaa käsiäs sontasii //
ku kontattiin täs isos autiomaassa //
välillä kuralammikos kroolaamassa //
pese nahaltas likasen karman tähteet //
puhtaaks ikuisen nuoruuden luovuuden lähtees //

pienestä taimesta kasvaa suuri tammi //
ja syyshallasta alkaa siperian talvi //
padon mursivat tulvivat vesimassat //
jotta näkisi itsensä kukkimassa //
korjaa työnsä hedelmät ja kylvetyt siemenet //
mieltä keventää ku saa sadon liedelle //
luovas yltäkylläisyydes nauraa //
mielen peltojen vapaata kauraa //

Kertsi:

Luominen, sielun sadetta maailmalle //
intuitio kääntää katseen taivaalle //
vienon hihityksen kuuli mun korvat //
kaikissa meissä asuu pikku olga //
luominen, sielun sadetta maailmalle //
intuitio kääntää katseen taivaalle //
täyttyi tulvasta artistin torppa //
kaikissa meissä virtaa se volga //

Engender a higher sensus.
Let yourself fracture, may the pain drop dead.