IRC-Galleria

Tuska joskus niin sitämätön, ja välillä niin käsittämätön. Ei häviä tai haihdu, eikä kasaan kuihdu. Ei sitä voi koskaan unohtaa, koska olemassaolostaan aina muistuttaa. Voi elämässä aina näytellä, valheita lauseissa käytellä. Silti tuskaa ei voi piilotella, miksei se anna minun jo irrotella. Kuinka kauan jatkuu piinaa, kohta hukun viinaan. Miksi teitte minulle tämän, Jälkeenne jätitte elämäni rämän. Ei sitä voi korjata, olen kuin tuskan orja. Haluaisin jo jatkaa elämää, ahdistus saa minut vain pelkäämään. Ei kukaan voi minua auttaa, saan yksin kaivaa omaa hautaa

Elämä on joskus niin kurjaa, et alkaa suunnittelemaan itsemurhaa, joka on touhua turhaa. Ethän sinä voi kuolla, maailmassa tuolla, se aiheuttaisi vain huolta. Yritä jatkaa elämääsi, vaikka se on kauhua pelkäämääsi, voit silti elää unelmaasi. Ei kipua voi tarvitse unohtaa, voit yrittää sen tukehduttaa, kipu itsestään aina välillä muistuttaa. Ei sitä voi hallita, eikä kiinni kahlita, ja kivun määrää ei voi valita.

Tämän hetkiset fiilikset!

Koulussa istun pitkää päivää. Opiskelusta en välitä huolen häivää.
Opettaja piinaa jokaista meistä, ja jankuttaa koko ajan " en välitä teistä "!
Kotiin ikävä tulee koulussa useasti, varsinkin kun opettaja on pahimman luokan natsi.
Koulussa minulla on ainoastaan ystävä pikkanen, mutta hänenkin nimensä on Tikkanen. :S
Paha olo tulee täällä olla, kun arvosanatkin ovat kaikki NOLLA.

Taiteilija, Jami Haajanen

Mitä on rakkaus?

Rakkaus on tunne, jota on lopulta mahdoton kuvailla. Rakkaudella yritän silti kuvailla sitä.

Rakkaus on kuin väri, joka on näkemiäsi värejä kauniimpi.
Rakkaus täydentää sieluasi.
Rakkaus voimistaa.
Rakkaus eheyttää.
Rakkaus voi olla inspiraation lähde.

Rakkauden voi aistia.
Rakkauden voi tuntea.

Rakkaus saa haluamaan rakkautta enemmän ja enemmän.
Rakkaus nousee sydämestäsi kasvoillesi kauniiksi hymyksi ja leviää ympärillesi rakkauden energiana.
Rakkaus saa aikaan uutta elämää rakastamaan.

Rakkauden voit nähdä hymynä, halauksena, tervehdyksenä, kauniina sanoina, sylissä istumisena, suuteluna, kädestä pitämisenä ja jopa leikin tiimellyksessä.

Rakkaudella voimme voittaa nälän, sodat, kaiken pelon, sekä yleensäkkin kaikki negatiiviset asiat ja tunteet.
Rakkaus jos olisi meissä aina näkyvänä, niin koko maailma olisi erilainen.

Rakasta siis itseäsi ja rakasta muita.

- Rakkaudella, Vesa.

Rakkaudella omistettu Saijalle. <3

Kuuntele myös tämä:
http://henkimaailma.wordpress.com/2009/01/12/henkimaailman-podcasti-3/

PERSKÄNNI PERJANTAI

Joskus elämä on epäreiluu, niin et täytyy humalas heiluu. Ei auta nuhde eikä saarna, kun maistuu suussa puun kaarna. Voi poliisit heilua pampuilla, itse voit vastaan kamppailla. Kumminkin kohta joudut "maijaan", ja asemalla kohtaamaan vihaisen faijan. Vaikka olisitkin jo aikuinen, ole itsellesi rehellinen. Ei perskännit mitään auta, ellet halua et kotisi on kivinen hauta. Siis nyt viisaan neuvoja kuuntele, älä turhaan vastaan uhittele.

SIIPENSÄ MENETTÄNYT ENKELI

Syntyi pieni enkeli pimeään yöhön, tänne pieneen pohjolaan. Halusi uskoa rehelliseen työhön, ja rakastavaan Jumalaan. Aivan liian pian huomasi hän, maailma on epäreilu. Koki maailman tuskan tän, ja jo humalassa heilu. Siivet selästä revittiin, uusia lupauksia tehtiin. Mutta ne kaikki aina petettiin, ei enää uskonut Sanaan rehtiin. Kaikki toivo valui hiekkaan, elämän valokin himmeni. Meinas tarttua jo miekkaan, toivoen et ahdistus ohi menisi. Tuska ikuinen sydämessä, seuraa ikuisuuteen. Pienessä yksinäisessä, ei katoa tulevaisuuteen.

OISKO AIKA LOPETTAA

Taas pitää kohta pääst ryyppää, on vanhempien välinpitämättömyys syypää. Ajattelet tietysti ettei ämpäriin huku, lopeta jo tai ikuista unta nukut. Kannattaisiko ryyppäys lopettaa, ja vanhempia vähän opettaa. Itse vain ryyppäyksestä kärsit, ja sellissä sitten eläämä järsit. Vanhempien on syytä herätä tajuamaan, ja lapsia estämään kurjuuteen vajoamaan. Eihän kurjuus ole lasten syy, välinpitämättömyys on kuin myrkyllinen kyy. Ei ain auta edes huostaanotto, yritä keksiä itselesi järkevä motto. Ei viina auta tuskaan, se on sama kuin pistäis pään puskaan.

Entä jos sanasi olikin valetta? Entä jos lähtemisesi jälkeen alkaakin sataa? Entä jos tuli sammuu takassa kun pistän silmät kiinni? Mitä jos pyörremyrsky tappaa muut ennenkuin ehdin pelastaa ja laskea kymmeneen? Mitä jos kuolet sisältä sittenkin?

Me kasvoimme erilleen, me kasvoimme yhdessä erilleen kuin kaksi yhteen sotkeentunutta puuta. Me tipuimme pilven päältä helvettiin. Myrsky nousee ennemmin kuin huomaatkaan. Kohta on liian myöhäistä.

Tapoimme toisemme sisältä jo ajat sitten. Olemme piruja toisillemme. Ryyppäämme itsemme hengiltä ja saamme aikaan kaaosta ja vihaa

Katson ikkunasta ulos,

piha täyttyy lammikoista.

Vesi virtaa sinne tänne,

kuten kyyneleet poskillani.

Minulla on ikävä sinua.

Sateen jälkeen,

sateen jälkeen.

Tulen taas luoksesi.

Liisa on lihava.
Liisa tietää ettei pojat tykkää lihavista tytöistä.
Liisa on pieni.
Liisa tietää että pojat tykkää pitkistä tytöistä.
Liisa on ruma.
Liisa tietää että pojat tykkää kauniista tytöistä.
Liisa on outo.
Liisa tietää ettei pojat tykkää oudoista tytöistä.
Liisa ei ole pissis.
Liisa tietää että pojat tykkää pissiksistä.
Liisalla on outo perhe.
Liisa tietää että pojat tykkää taviksista.
Liisa lukee paljon.
Liisa tietää ettei pojat tykkää lukutoukista.
Liisa tykkää nauraa.
Liisa tietää ettei pojat tykkää hekottajista.
Liisalla on silmälasit.
Liisa tietää ettei pojat tykkää rillipäistä.
Liisalla on suuret silmät.
Liisa tietää ettei pojat tykkää suurista silmistä,
vaikka äiti niin on aina väittänytkin.
Liisa tietää tämän kaiken,
koska yksikään poika josta Liisa on tykännyt,
ei ole tykännyt Liisasta.

En ole lopetukseen ihan täydellisen tyytyväinen, tuntuu vähän töksähtävältä. Mutta hei, olen valvonut melkein vuorokauden ja alkaa jo vähän heittämään.

--

Lämpimän pimeyden keskellä herää jättiläinen unestaan
Raukeana nostaa päätään, venyttelee raajojaan
Kulmain alla älykkyyttä säteillen tummat silmät avautuvat
Katselevat paljasta vartaloaan, joka on kuin jäähtyvää metallia
Kolmisormiset kädet tunnustelevat lihasten muotoja
liukuen karhealla iholla joka hehkuu kultaisena ja mustana

Pimeyttä ympärillään tunnustelee, uteliaana ihmetellen
Käsillään kauhoen hän lähtee uimaan läpi mustuuden
Eteenpäin kohti tähtien valoa, ulos avaruuden kohdusta
Innokkaana elämään ja kokemaan, silmät täynnä riemua

Kultainen hahmo, suunnaton ja mahtava
Palanen aurinkoa miehen muotoon muovattuna
Sydämensä sykkii kefeidin lailla, siellä vety ja helium tanssivat
Se sydän on suurin koko maailmassa, ja täynnä rakkautta

Nyt lauluun avaa suuren suunsa, antaa äänensä kuulua
Ääni kantaa läpi universumin, nopeampi aikaa ja valoa
Se saa avaruuden lainehtimaan ja laittaa galaksit pyörimään
Ja kylmimmälläkin planeetalla saa elämän kipinän heräämään

Raskaat piirteet hymyyn sulavat, silmät tuikkivat ajatuksista
Niin paljon ihmeitä ja salaisuuksia, lukematon määrä tarinoita
Hän tulisi tuntemaan joka ikisen, näkemään maailman joka kolkan.

RAKASTAN SINUA, VELJENI

Veljeni,
annathan anteeksi.
Anteeksi, että kärsit takiani.
Anteeksi, että aiheutin tuskasi.
Satutin tunteitasi
ja särjin sydäntäsi
joka kerta sinut nähdessäni.
Nyt kadun
kun katson kasvojasi,
noita sinertyviä huulia
ja silmiä,
joissa elämäsi laukkaa.
Lupaan, että itken haudallasi,
tuon kukkia ja rukoilen.
Olethan kanssani,
etkä ikinä poistu luotani?

Veljeni,
älä ole pahoillasi,
sillä annan kyllä anteeksi.
Tulin takaisin vuoksesi,
enkä kadu päätöstäni
sillä olethan veljeni,
olet ainoa perheeni.
Siis älä jää suremaan,
älä haudan ääreen poraamaan
tai vuokseni rukoilemaan.
Lähden tänään luotasi,
mutta emme sano hyvästi,
sillä tulen vielä luoksesi
ja otan sinut mukaani
sinne mistä tänään tulee kotini.
Tulen kuolemaan rauhassa.
Rakastan sinua, veljeni.