IRC-Galleria

Tässä se nyt on. Rikkaiden julkinen salaisuus. Malli, josta kokoomus ei tule tinkimään. Tosin koko taloustieteen kentän on kaapannut uskomus, jonka mukaan näin asioiden pitääkin mennä, jolloin höynäytettyjä löytyy joka puolueesta. Paras tapa voittaa politiikassa onkin saada oma taloudellinen idealogia näyttäytymään yleispätevänä ja neutraalina. Onneksi olkoon kokoomus ja kumppanit. Olisiko aika jo heräillä?

http://yle.fi/uutiset/taloustieteen_professori_tuloeroja_kasvattaa_verojarjestelmaan_90-luvulla_tehty_radikaali_muutos/7573458

Kapitalismi tekee susta orjan bucksille,
Silleen luodaan yhteiskunta meidän lapsille
Ja seuraaville seuraajille pohjaton kaivo,
Auringonlasku horisontis pidättelee mun raivoo.
Kolmesataatuhat ilman duunii ahdingossa,
Kaikki muka kunnossa ku yritetään nuorii brainwashaa,
Systeemi fronttaa, pistää vasemmiston konttaan,
Sekka hiljaa Paasipaino, seki uppos konkkaan.
Elä miten ajattelet on se elämäsi anti,
Simo meijän koulust on linnas mielipidevanki.
Muka ilman koulutusta ei oo elämälläs praissii,
Pitäis ylös nostaa housut ja muuta oikeistoschaissee.
Liian moni on jo oravanpyörään kaapattu,
Puhdas ateisti, mulle spraykannu raamattu.
Turha boustaa, meidän pitää oppii joustaa,
Babylon on päässä, sinne vielä noustaan.

refrain:
Tasa-arvo-oo-oo-aa, ei oo ihmisille tarmoo
Tasa-arvo-oo-oo-aa, ei oo ihmisille arvoo
Tasa-arvo-oo-oo-aa, ei oo ihmisille tarmoo
Tasa-arvo-oo-oo-aa, ei oo ihmisille armoo

Yrittää yritykset ostaa sun sielun,
Älä pistä oikeistopropagandaa sun pieneen nieluun,
Pistän nuolen jouseen, rupee pressure nousee,
Ammun kritiikkii, älä usko siihen sourceen.
Hiphopfundamentalistit deppaa sukupuuttoon,
Emcee punainen tiili, kylille jäähyväissuukko,
Tänään räppi ja politiikka samanlainen soppa,
Vaikee tienaa elantonsa ja puhuu lisäks totta.
Pelkkää rakkautta, ei biffii hoppareille lainkaan,
Kohdista viha suurempaan, yritä saada jotain aikaan.
Pikkuporvarit näkee hollywood-unii nättei,
50 vuot eteenpäin, nää nuoret kantaa gättei.
Ainoo pelastus, rakentaa uus demokratia,
Ryöstää ahneilt valta, kytkee pois byrokratia.
Mulle on päivänselvää, onks sulle edellee enigma,
Katuslangi Roihikas jättää jäljen niinku stigma.

refrain

No money no problems, aurinkomme alla,
Aurinko muuttuu mustaks ja ihmiset ottaa vallan,
Ihmiset muuttuu eläimiksi, palataan luontoon,
Palataan takas valkoset vastaan punaiset muotoon.
Kiertää pääoma, tasa-arvo syö pääoman,
Sauli niinistö, tarvii sun pieni pää lomaa.
Naurettavaa palkkaa ei eletä teidän siives,
Kuka jeesaa ku oikeella jopa Suvi-Anne Siimes.
Istun ikkunan ääres, dokaan viimestä lestii,
Suunnittelen protestii, wraittaan omaa manifestii,
Tekstii, kriittisesti kapitalisteille ikuisesti,
Valan sementtii jalkoihinne ja pistän sit cooperin testii.
Asutte linnoissa, vaik Suomi on täynnä lähiöitä,
30 tonnii kuus, tekemättä ees niitä vähii töitä,
Nuoriso on tulevaisuus, varokaa mun plattaa,
Vitut väkivallast, jos sanat pystyy tappaa.

Punainen tiili kädes, siinä vapautees juokse.
Välil maan ja taivaan raha menee rahan luokse.
Alas kapitalismin kahleet, näin unessani enteen.
Elä aatteidesi puolest, vedä vielä kerran henkee.

Punainen tiili kädes, huomenna kaikki muuttuu.
Raha enää vain muisto, rakkaus enää vain puuttuu.
Alas kapitalismin kahleet, näin unessani enteen.
Elä aatteidesi puolest, vedä vielä kerran henkee.


Ja mikä sitten on muuttunu näiden sanotusten jälkeen? Niinistön pää tarvis edelleen lomaa..

Siilinjärveläislähtöinen kokkaripääministeri Jyrki Katainen tavattiin Siilinjärven torilla viimeistä kertaa puolueensa puheenjohtajana. Kesäkuussa pääministerin ja kokoomuksen puheenjohtajan paikan jättävä Käteinen kertoi paikallislehti Uutis-Jouselle tuntevansa itsensä samalla iloiseksi ja haikeaksi. Uutis-Jousi ei ollut ainoa siilinjärveläismedia, joka pääsi haastelemaan Kataisen kanssa, vaan samoin tämä blogi sai oman haastattelunsa, jossa Siilin oma poika uskoutui hyvinkin avoimesti kunnan toiselle kasvatille.

Vaalihumun lomassa rakas pääministerimme istahtaa kanssani hetkeksi siilinjärveläisen ählämpizzerian pöydän ääreen. Hän tilaa pizzan toivoen, ettei sisältö olisi liian lihaisaa, vaan jotain, josta "on puristettu viimeisetkin mehut irti". Luovana ihmisenä tilaan itse jauhelihapizzaa.

- Tällaisia ihmisiä, tällaisia yrityksiä Suomi tarvitsee, Katainen hehkuttaa. - Pienet ja keskikokoiset yritykset luovat suurimman osan suomalaisista työpaikoista. Tarvitaan vain luovuutta, kuten tässä turkkilaispizzeriassa: konsepti, jolla suomalaista tuotetta voidaan viedä myös ulkomaille. Kunpa jokaisesta tulisi yrittäjä.

Pizzat tuodaan eteemme. Katainen nyppii käsikarvat pois omastaan ja ottaa palasen varmistettuaan koemaistajallaan, ettei ruoka ole myrkytettyä.

- Tämä on fantastisen makuista, hän toteaa.



Kataisen mukana kulkeva kunta- ja kulttuuriministerin salkkuja hoitava Henna Virkkunen jää selkeästi kakkoseksi huomion osalta. Hän kyllä onnistuu herättämään jonkin verran huomiota erilaisilla esityksillään. Siilinjärven Kuopioon liittämistä kariutuneessa kuntauudistuksessaan voimakkaasti ajanut Virkkunen katselee paikkakunnan yritysrakennetta.

- Täällähän on kaksi ählämsählämpaikkaa ihan lähekkäin, tämä torin liike, ja sitten tuo linja-autoaseman mutubaari. Eikö näitäkin voisi jotenkin yhdistää? Saataisiin säästöjä, ja ruokamyrkytyksiä ynnä muita kohdattaisiin edelleen aivan entiseen tapaan, Virkkunen visioi.

Siilinjärveläiset keskeyttävät pääministerimme syönnin jatkuvasti. Siinä missä hän on muualla Suomessa pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, täällä hänet tunnetaan tuttavallisemmin ihan vain Jyrki Käteisenä. Tuttuja tulee vastaan lähtien entisistä opettajista opiskelutovereihin, naapureihin, jumppaohjaajiin ja teini-iän rakastajiin.

- Jyrki, juttelimme S-marketin edessä 2004, muistatko? Minä silloin sinulle sanoin että pitäisi tehdä jotain tämän Itä-Suomen kehitykselle.

- Muistanhan minä, muistan toki sinut ja asiasi, Katainen paljastaa muistinsa ehtymättömyyden. - Sinä, asioiden eteenpäin viemisen aloittamisen suunnittelu Itä-Suomen suhteen on jo pitkällä.

Oloaan pääministeri kuvailee iloiseksi sekä haikeaksi. Haikeudesta huolimatta hän uskoo, että nyt on sopiva hetki irrottautua päivänpolitiikasta. Suomen tulevaisuuden hän näkee valoisana.

- Nyt on fantastinen aika lähteä. Nelivuotisen valtiovarainministeripestini ja kolme vuotta kestäneen pääministeriyteni aikana Suomi on viety kahteen taantumaan, työttömyys on noussut rajusti, pienyrittäjyys on mahdotonta ja palvelut on ajettu alas. Kunta- ja sote-uudistukset ovat menneet pieleen, ihmisoikeudetkaan eivät ole kohentuneet. Kyllä nyt on tosiaan oikea aika lähteä, kyllähän tämä kaikki varmaan jo eduskuntavaaleissa näkyy, Kätsky tuumailee.

Kokoomuksen seuraavaksi puheenjohtajaksi on ilmoittanut kiinnostuksensa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, Eurooppa- ja ulkomaankauppa ministeri Alexander Stubb sekä peruspalveluministeri Paula Risikko. Ketä Katainen itse kannattaa?

- Paula Risikkoa voisin kannattaa, sillä hän on nainen, joten tasa-arvon vuoksi täytyy valita vaihteeksi nainen taas pääministeriksi, vaikka pätevämpiä olisikin tarjolla... näin meillä kokoomuksessa monesti on ajateltu, Katainen pohdiskelee. - Ehkä kuitenkin lopulta suurin suosikkini on fantastinen Alex (Stubb). Alex on suomalainen kosmopoliitti, monikielinen multitaituri, jonka kykyjä epäilevät ainoastaan läheisesti hänen kanssaan työskentelevät ihmiset. Kansa rakastaa häntä.

Stubbin puheenjohtajuus ja pääministeriys olisi varmasti loistava asia kokoomukselle. Vaikka kannatus on laskussa ja hallitus on epäonnistunut kaikissa tavoitteissaan, Katainen uskoo, että Stubb selviytyisi.

- Alex on kuin teflonia – siihen ei vaan tartu paska eikä mitään dirtti sitten millään. Ne hymyilevät hampaat, ne ovat niin valkoiset!

Kansallista kokoomusta Katainen kuvaa eteenpäin katsovaksi puolueeksi. Vaikka hän itse siirtyy pääministerin ja puheenjohtajan palleilta pois, tekemistä jää hänen seuraajillekin.

- Vielä on paljon tehtävää jäljellä. Vielä on rakenteita, joita täytyy karsia.

Karsia?

- Ei ku uudistaa rakenteita, sitä mä meinasin.

Seuraajaltaan Katainen toivoo jämptiyttä.

- Tarvitaan joku tekemään niitä kipeitä päätöksiä, joita minä en lopulta pystynyt hallituksessa tekemään. hän toteaa. - Tarvitaan joku, joka pystyy vapauttamaan Suomen kansallisen päätösvallan totaalisesti kansainvälisten markkinavoimien vietäväksi ilman, että sydämessä tuntee yhtään omantunnon pistosta.

Yhteistyö Kataisen niin kutsun six-pack -hallituksen kanssa on välillä rakoillut, mutta hallitus on kuitenkin onnistunut pysymään lähes yhtenäisenä kasassa. Katainen kuitenkin kuvailee yhteistyötä valtiovarainministeri Jutta Urpolaisen kanssa positiiviseen sävyyn.

- Kyllä sanoisin yhteistyön Jutskun kanssa olleen fantastista. Kuvailisin sitä jopa hedelmälliseksi, jos olisimme saaneet jotain aikaan, Katainen tunnustaa pilke silmäkulmassa hymyillen. - Kyllähän Jutasta saatiin aika aito kapitalisti sopivalla kypsyttelyllä. Arhimäen kanssa homma tuntui välillä tökkivän, mutta sekin jätkä osaa olla yllättävän rento humalassa. Kyllähän Suomen kansa onneksi tietääkin.

Urpolaisen hävittyä SDP:n puheenjohtajuuden Antti Rinteelle ja Käteisen hypätessä pois uppoavasta laivastaan erilaisia kysymyksiä nousee ilmaan. Tuleeko hallituksesta toimintakyvytön, pitäisikö järjestää ennenaikaiset vaalit?

- Kyllähän sitä pitää jatkaa loppuun asti ensi kevääseen, vaikka porukkaa vaihtuukin. Vaikka minä, Henna, Alex, vasemmistoliiton Arhinmäki ja Kyllönen, Jutsku ja ehkä vielä joku muukin vielä loikkaamme pois, meidän paikkamme ottavien täytyy kantaa vastuuta. Vaikkei kansa heitä välttämättä valinnutkaan, niin on tämä silti tärkeä juttu.

Torilla kuhisee, ja käsikarvapizzat on syöty loppuun. Vielä on kuitenkin aikaa viimeiselle kysymykselle: miten tulevaisuus?

- Kaikki on vielä avointa, mutta todennäköisesti Brysselin tehtävät kutsuvat. Suomi on jo alennustilassa, seuraavaksi on koko Euroopan vuoro, Kät€in€n hekottelee.

Pääministeri kiittää fantastisesta ruokailuhetkestä ja nousee pöydästä. Tiemme erkanevat. Katselen tummaan pukuun pukeutuneen työväen puolueen puheenjohtajaa. Siinä missä Urpolaiselle on kehittynyt aika päiviä silmäpussit, Sippilä sippaa ja sairaasta ja Soini on muuten vain ruma, Käteiselle stressaavat puheenjohtajavuodet eivät näytä piirtäneen pientäkään väsymyksen merkkiä.

Fantastista.

// blogistani http://erkkipekka.blogspot.fi/2014/05/haastattelussa-jyrki-kateinen.html

Tällä viikolla metro uutisoi: "Nuorten kielitaito on jo liian kapea työelämään". Jutussa uutisoitiin että kuinka nuoret osaavat kyllä englantia, mutta työmarkkinoilla kaivattaisiin muitakin kielitaitoja. Itselle tuli tästä heti mieleen se, miten usein pakkoruotsia puolustetaan sillä, kuinka "nuorten kielitaito heikkenisi jos ruotsia ei opetettaisi" ja "ei yhden uuden kielen osaamisesta haittaa ole". Mitenkähän lie. Ohessa oli myös tilasto siitä, minkä kielen/kielten osaamista yritykset painottavat työhönottotilanteessa. 50% Venäjä, 36% Portugali, 29% Kiina, 24% Espanja, 19% Englanti, 16% Ranska, 13% Viro, 13% Saksa, 10% Italia, 9% Ruotsi. Tuorein tilasto vuodelta 2009. Eli tilastojen valossa yritysten kannalta suomessa kannattaisi opettaa kouluissa pakkovenäjää. Pakkokiinallekkin näyttäisi olevan yrityksillä yli tuplasti enemmän kysyntää kuin pakkoruotsilla. Olisiko jo korkea aika päivittää kielipolitiikkamme ajantasalle.

Jos raha olisi onnellisuuden mittari ja ajatus siitä, että yhden rikastuessa kaikki muutkin rikastuvat, olisi totta, niin silloin nämä kaksi listaa olisivat identtiset: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288532275504.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_asukaskohtaisen_bruttokansantuotteen_mukaan_(PPP)

Hmm nyt tulee tälläistä mutu pohdistua aiheesta et korjatkaa jos olen väärässä. Oletan, että tässä on ideana se, että hyvä ja keskituloiset käyttävät määrällisesti eniten rahaa ruokaan. Muutoinhan tämä koko idea olisi melko kyseenalainen. Ja oletan myös, että köyhät ja matalapalkkaiset käyttävät suhteessa kokonaisvarallisuuteensa enemmän rahaa ruokaan kuin varakkaammat. Eli jos rikkaan ruokakustannukset nousevat Ax8% ja köyhän Bx8%, jossa A > B, mutta rikkaan kokonaisvarallisuudesta A on esimerkiksi 1/20 ja köyhällä B on 1/2. Silloin siis vaikka rikkaan kustannukset nousisivat määrällisesti enemmän, niin köyhän kustannukset nousisivat suhteellisesti enemmän.


Selvästi siis tarvitaan jonkinlaista tasausmekanismia. Uutisessa kerrotaan, että sosiaalietuuksien ideksikorotus tasaisi tätä. Indeksikorotus ei kuitenkaan ota huomioon aiemmin mainitsemiani suhdelukuja, vaan kasvaa tasaisesti yleisen kuluttujahinta indeksin mukaan.


Toinen puoli tässä on sitten lääkkeiden hintojen korotukset. Lääkkeitä kuluttavat oletettavasti eniten eläkeläiset, varallisuuteen katsomatta. Jälleen lääkkeiden hintojenkorotukset vaikuttaisivat suhteellisesti eniten vähävaraisiin, sillä oletan jälleen, että rikkaat käyttävät suhteellisesti pienemmän osan omaisuudestaan lääkkeisiin, kuin vähävaraiset.


Kyseinen uudistus tuntuu osuvan siis eniten juuri vähävaraisiin. Omituista, kun matalapalkkaisten pätkätyöläistenkin asema yhteiskunnassa on edelleen ongelmallinen. Eikä vähävaraisilla muutoinkaan ole hehkeetä. Pistää miettimään mitä tarkoitusta tämmöinen ajaisi? Eikö ruoka ja lääkkeet ole jo nykyisyydessään tarpeeksi kallista suhteessa esimerkiksi viihteeseen? Eikö ruokajonoissa ole jo tarpeeksi ihmisiä?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59643-ruuan-hintaan-kaavaillaan-suomessa-jattikorotusta

Ihmisten elinikä nousee kokoajan. Sekä sairaat, että toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät. Silti eläkeikää ei saada nostettua, joten eliniän lisääntyminen menee puhtaasti eläkeläisten eliniän pidentämiseen. Samalla työuria koitetaan epätoivoisesti pidentää lyhentämällä opiskeluaikoja, eli tarkoituksena lyhentää ihmisten opiskeluun käyttämää elinikää ja siirtää sitä työuriin. Kuulostaako hassulta?

Syy tähän käytäntöön löytyy yksinkertaisesti siitä, että iso osa suomen väestöstä on ihmisiä, jotka lähestyvät eläkeikää. Lisäksi vanhukset ovat aktiivisia äänestämään, kun ei ole muutakaan tekemistä. Nuoria on vähän ja nuorilla on paljon muita intressejä, jotka menevät valitettavan usein äänestyksen ohi. Nuoret ovat tässä valitettavan alivoimaisessa asemassa, eikä fiksuja päätöksiä aina saada tehtyä.

Mitä nykyisellä politiikalla saavutetaan? Fiksumpia opiskelijoita? Eläkeläisiä, joilla on enemmän elinvuosia matkustella? Sinä päätät, mikä on tulevaisuus.

http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_elinian_odote_kasvaa_vuosi_vuodelta/5911968

http://www.stat.fi/tup/vl2010/vaelak_findi_vaik.html

http://www.syl.fi/2012/05/18/opintoaikoja-lyhentamaan-kuumia-kivia-vai-not/