IRC-Galleria

Hmm jännittävää, että tästä on noussut tällänen kohu O_o meidän protuleirillä kukaan leiriläinen ei edes käynyt sekasaunassa :P ohjaajat siellä aina vaan hengasivat keskenään xD näin kanssa ohjaajana vaikka itse en osallistunutkaan sekasaunaan niin en koe, että olisin jäänyt jotenkin ulkopuoliseksi siksi tai että minulla olisi ollut painetta mennä sinne. En sitten tiedä miten 15-vuotias asian kokisi. Meillä oli aikoinaan riparilla sekasauna uikkareissa ja oli se vähän jännittävää. Mutta en muista että se olisi sielläkään ollut pakollista. Käsittääkseni protullakaan saunominen alasti ei ole pakollista. Ei edes oman sukupuolen kanssa. Pakollista on lähinnä peseytyä leirin aikana suht säännöllisesti edes jotenkin xP Onkohan jollain leiriläisellä sitten tullut jotain huonoja fiiliksiä siitä sekasauna mahdollisuudesta vai spekuloiko nyt jotkut ulkopuoliset vaan oman fiiliksen mukaan? O_o Itse ainakin koitan vahvistaa oikean oman valinnanvapauden tunnetta niin, ettei se jäisi pelkästään näennäiseksi. Eikös se protussa ole vähän perusideana se vahvistaa omaa ajattelua? Toisaalta kyl aina vähän sellaset ohjelmat jotka tuntuu siltä et kaikki/lähes kaikki muut osallistuu niin tuntuu vähän tyhmältä jäädä siinä ulkopuolelle.

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/11950-prometheus-leireillae-leirilaeiset-ja-vetaejaet-alasti-sekasaunoissa

Update 24.7.2013: Täytyy nyt itse muuten päivittää tätä sen verran et tosiaan ryhmäpaine on kyllä olemassa. Kun sillon jäin koulutuksessa pois mahautumisesta niin kyllä siinä jäi fiilis et jäi vähän ulkopuolelle. Toisaalta pitää löytää tasapaino siinä, ettei kaikkea hauskaa voi jättää poiskaan sen takia, että jollekkin tulee vähän epämukava fiilis(?). Toisaalta sitten tää sekasauna on mielestäni vielä eri luokkaa verrattuna mahautumiseen. Siinäkin voi syntyä ryhmäpainetta, jos sekasaunomisesta tulee se leirin stantardi. Ohjaajat ovat ehkä se merkittävin osa jotka voi oikeasti vaikuttaa asiaan edes jollain tavalla. Sinällään voi vaatia paljon ohjaajilta, jotka usein ovat vapaaehtoisia vailla muuta erityisosaamista.

http://www.adressit.com/nuorisokahvila_uniikin_toiminta_pitaa_jatkua

Ohhhh, fu-! CV:n täyttäminen työkkärin sivuille...

Pidän astioiden tiskaamisesta ja tein tänään superhyvää kasvissosekeittoa (se oli hyvää). Olen asunut asuntolassa, joten tulen hyvin toimeen todellakin (huom! TODELLAKIN) erilaisten ihmisten kanssa. Tiedän, että suolapurkkia ei tule antaa kädestä käteen. Osaan puhua "vanhusta" erinomaisesti. JIMMY POP, palkkaa minut!

Häh, ai pitäisi olla jotain järkevää? Luulin, että elämäni parhaat vuodet alkavat nyt, kun voin olla ihan laillisesti vajaa (olenhan vastavalmistunut nuva) D;

joo ei tässä.. pitäisköhän tuota koulua alkaa ottaa vähän enemmän tosissaan, koulusta yli puolet käyty ja opintoviikkoja koos 36 .. ja ens keväänä niitä pitäis olla 120 .. meinaa tulla vähän kiirus : D

Olimma siis nuva nollaysiloisten kanssa laphis jänkhä joonaita kahtelleen viikon ajan. miehet jäi sinne mut muistot tuli takas. Itellä meni jo toisena vaelluspäivänä polvi tuusan nuuskaks. mut silti kävelin melkein loppuun asti. Tosin burana höyryis mut silti. Jäi semmoset 5km kävelemättä koska tuli semmonen käskyn tapane että mie en kävele ennee vaan miut tullaan hakemaan autolla. SÖI MIESTÄ! mut itkuu niellen mie tyydyin (paskaan) kohtalooni ja selvisin jopa hengissä pois. nyt sit polvessa jomotus 25/8 >_< kyllä tää tästä ja lääkärriin en mene !! :D Mut leiristä jäi mieleen muutamat asiat jotka luettelen tässä seuraavaksi nöin:

-Extempore ruotsin reissu ja suomen isoin pitsa joka kyl saatiin ruottista
-Porot
-Sopulit(jopa se kuallu)
-maisemat
-hyytävän kylmä teltta aamu
-perkeleen kuuma sauna. siis liian kuuma sauna
-Mister Google a.k.a Jarkko Riikonen ja hänen vitsi :D
- se kun mie istun penkillä, ohtalamppu osottaa ylös, katon alas päin, tutkin taskuja ja huhuilen "missä oooleeeet". Nanssilla oli ainaki hauskaa. Etin siis sytkäriä


ja opin tolla reissulla myös sen että aina se ns. luovuttaminen eijoo heikkoutta. Kiitoksia tuosta opetuksia Google Mäpsille!


Mut loppujen lopuks lussan puolelle jäätiin ja reippahasti :)

p.s ohessa muutama kuva reissulta

14. päivä lähdimme, tänään takaisin palailimme. Tai no, eilen, 21. päivä. Nyt siis olemme back från Lappilandish.

Koko reissu... Ei voi muuta sanoa, kuin että yksi parhaimpia reissuja mitä on tullut tehtyä tämän porukan kanssa. Paljoa tuli opittua uutta itsestä sekä ryhmästä ja erinäisiä taitoja kertyi lisää. Meiän porukasta sai joka päivä olla ylpeämpi kuin ikinä tähän mennessä on tullut oltua - joka iltapiiri sen taisin mainitakin. Ainakin sanoin olevani ylpeä.

Kertaakaan ei tullut jäätyä yksin, aina joku jaksoi huolehtia. Jopa nyt viimeisenä iltanakin pari huupeloa kyseli vointia ja fiiliksiä.

Tulihan tuota yli 60 kilometriä taivallettua auringonpaisteessa, tuulessa, sateessa, kovemmassa tuulessa ja tiheässä sumussa. Kuten arvata saattoi, kaaduin sitten vasta viimeisenä vaellusiltana :D Porukka oli kyllä taas paras! "Hei, kaikki äkkiä, keräännytään Hennan ympärille!" "Sattuuko? Mihin sattuu? Sattuu? Koskeeko?" "PITÄÄ AMPUTOIDA! Kumpi jalka?" "Oikea nilkka kuulemma 'puolimuljahti'." "Oikea? Ei oteta riskiä, amputoidaan molemmat jalat!" "AAA, TYÖ AHISTATTE MINNUU! KAUEMMAS!" "Mehän vaan autetaan sinnuu!" Sitten meillä oli myös maailman kovimman tuulen keskellä paras leikkipiiri :D Stadin dösäpysäkkiä ilman piiristä lähtemistä; eli karjutaan vaan kun katseet kohtasivat. Sitten lauleltiin Piippolan vaaria ja Zorro zetalla alias Rasmus keksi leikin "Kuka potkii eniten tuota kiveä!". Nauroin itku silmässä sille, kun huomasin miten hyvin meidän porukka lähti siihenkin leikkiin mukaan.

Turha kai ilmoittaa, mutta ilmoitanpa silti: sain pidettyä Facebook-lupaukseni eli nauroin joka päivä. Joka ikinen päivä. Suurin kiitos kuuluu koko ryhmälle. Hyvin soi päässä Rasmuksen Henna on Tiskijumalatar-laulu vieläkin _b. Plus Laurin ja Ellan "BUTAANIA!"-huudahdukset. Ja Mirjamin ja miun mietinnät lentävistä sopuleista, jotka saivat nimen lentopulit. Ja jos sopulin ja kolibrin risteyttää, niin tulee kolibuli. Ja episodi Tonin vatsainen vaivallus - koska jauheliha jäi myös ikimuistoiseksi. Ja Lindan spottivalosateenkaaret. Ja ja ja ja jaaa... Niin monta juttua ettei kaikkea pysty heti kertomaankaan.

Jos jotain jäi ikävä, niin kaikkea ja kaikkia.

Oltiin luokan kanssa metsässä maanantaista torstaihin _b Hieno reissu oli ja tulipahan paljon tehtyä. Välillä kyllä tuntui lomalta, kun lusmuilutti niin hitosti :D

Nukuttiin yöt teltassa / E.T.:ssä laavun ympärillä ja vähän matkan päässä uudet Nuvalaiset nukkuivat sisällä rakennuksessa. Harmitti heidän puolestaan, telttailu on kyllä aika hieno kokemus : ( Ja ei me pieneltä konfliktiltakaan vältytty, tuli vähän ruokasotaa kun kaikki söivät kaikkien ruokia olevinaan ja niin :D

Meillä oli viimeisenä yönä "Pelastellaanpas tässä Eve metsästä!"-operaatio. Ihmeen hyvin sujui - lukuunottamatta paria kohtaa, kuten esim. "Onhan E.T. mukana?" "Joo on!" "Okei, kenellä se on?" *hiljaisuus* :D Oli aika fail. "Kyllä mie sen teltasta heitin ulos!" kuului viimein kommentti. No, Eve selvisi hengissä. Olevinaan murtunut jalka etc.

Pidettiin muuten pelastuspartio-häslingin jälkeen vielä Nuva-kastekin. Ai että uudet Nuvat rakastivat meitä vielä seuraavana aamunakin, kiitos eeppisen herätyksen ja vielä eeppisemmän ohjelman <3 Ihhiih.

Nyt chillaan flunssassa kotona ja mietin, että mitä hittoa mie täällä oikein teen. Eilen jo kilahti ja eipä kiinnostaisi pahemmin haastella mitään äidin eikä isän kanssa. Haluan hittoon täältä, mutta näkipähän reissunkin jälkeen että asiat vaan pahenivat kun lähdin. Ei täältä voi siis lähteä ennen kuin on pakko. Eli ilmeisesti sunnuntaihin asti jaksamista taas. Ja varmaan en sinne Lappiinkaan ole sitten lähdössä. Vaikea lähteä arvailemaan ensi kuun tilastoja perheenjäsenten mielialoista. En vaan jaksaisi olla kotona.

ÖRRRR. Onneksi meidän luokka on täynnä ihania ihmisiä. Helpotti ihan hirmuisesti saada välillä niitä haleja ja hymyjä metsäilyretkeilyn aikana :)

Päiväni toimittajana:
Ensimmäiseksi kinastelua Ellan ja Laurin kanssa kuvauksessa käytettävistä vaatteista (hävisin pelin).
Toiseksi neuvoja kävelystä korkkareilla. "Heiluta sitä lantiota, toinen jalka toisen yli. Mikset heiluta?!"
Kolmanneksi neuvoja istumisesta. "Haarat enemmän auki. Höh, miksei muka?!"
Neljänneksi väistelyä Ellalta ja kameralta.
Viidenneksi paljon epäonnistuneita ja sopivasti onnistuneita otoksia.
Kuudenneksi sivullisten ilmeet: "O,Ô".
Seitsemänneksi pokan pitämistä.
Ja ennen ensimmäistä: "Me luotetaan improvisaation voimaan!" -hehkutus opettajalle tähtisilmin.
Jonka jälkeen...

Team Metukka
Ankkaleikkejä, kuvaamista ja ankan "pökkimistä" ("Pittääkö miun pökkii? Jaana halluut sie pökkii?" "Pöki sie vaan.") Vedellä lotraamista, veden kuivaamista. Olevinaan opettajien ystävällistä kuittailua. Käyntiä vessassa viiden hengen tiiminä. "Ei tää oo sitä mitä sie luulet!"
"Ensimmäistä kertaa oon ollu puoltoista tuntia ihan pihalla", tuumi Toni kuvausten alkuvaiheessa. Murisemista ryhmäläisille, nauramista ryhmäläisten kanssa.
Pokkaa ei onneksi tarvinnut paljoa pitää.

Ootellaanpa tässä sitten sitä ensi viikon rykäisyä : D

Huomenna pittää ottaa videotallenteet tikulle. Muistaisikin.

P.s. Lähetään Tonin kanssa pitämään leirikoulu Irakiin. Varautukaa siis matkaan, nuva09 :D

Enää ei muuta kuin, jengiä sisään. :)

Teen siis tästä mediahässäkästä oppimisprojektii. Ainaki miusta tää on huippujuttu, paljon kivempaa tehdä tällasta ku istuu koulun penkillä. Saa datailla netissä koko koulupäivän ajan. :D Noh, tää itsenäinen opiskelu taitaa olla kahvitaukoja täynnä, mut kuhan esittää että edistyy asiassa jotenkin. :P

Mut kannattaa ainakin uteliaisuudesta tulla kattoo mistä nuokkarilla puhutaan - näet sitten onko tää sun juttu. :)