IRC-Galleria

Jos Jumalaa ei olisikaan, ateisti hajoaisi olemattomiin ja menettäisi elämänsä.
Jos ja kun Raamatun Jumala on olemassa, ateisti kadottaa sielunsa syntiensä vuoksi ja kärsii ikuisesti rangaistusta.

Ateisti häviää valitettavasti aina.




PS. Paitsi vielä on aikaa etsiä parempaa Jeesukselta.

Yhtäkkiä heidän edessään seisoi metallienkeli, ja savukoneista nouseva vahva tuoksu ympäröi heidät. Pelko valtasi englantilaiset, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Stoke-on-Trentin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kilmister, Lemmy. Tämä on merkkinä teille: Hän nousee vuonna 1975 Hawkwind-bändin tuhkista, ja tulette tuntemaan hänet yhtyeessä Motörhead."

Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri helvetillinen sotajoukko, joka ylisti Lemmyä sanoen:

Wound up in an amazin' state
Can't get enough
And you know its righteous stuff
Goes up like prices at Christmas this-
Motorhead, you can call me
Motorhead, all right...

Olen viime aikoina koonnut ja päivitellyt vanhoja kirjoituksia, yhdistellyt samoja aihepiirejä, lisäillyt kuvia ja yrittänyt hieman jäsennellä niitä. Kolmas tällainen valmistui eilen.

Kreationismi tykkää todennäköisyyksistä. Ainakin ne ihmiset, jotka eivät todennäköisyyksistä tiedä mitään. En väitä itsekään tietäväni hirveästi, mutta tarpeeksi, että pystyn näyttämään kuinka typeriltä niitä käyttävät vaikuttavat.

Käyttäjä PowerOfGod kirjoitti numeroista 666 ja 777 omia ajatuksiaan. Sieltä löytyi melko tavanomainen kristillinen tulkinta, joka perustuu lähestulkoon kliseeksi asti jankattuun "ainoaan oikeaan" tulkintaan numeroiden merkityksestä ja vaimenee tyystin kaikista muista tulkinnoista, mitä on mystiikat pullollaan. Siksi halusinkin kirjoitella oman vastalauseeni tuolle kirjoitukselle.

Olen aina epäillyt näiden lukujen suhteita. 666:sta kuulee aina sen saman virren pedon luvusta ja 777 on mukamas jumalan ja täydellisyyden luku. Yllättävän yksipuolinen oli tiedon jakautuminen kun lähdettiin hakemaan aina alkuperäiskielisistä raamatunkäännöksistä alkaen sitä tietoa. Tiedon sisältö ei välttämättä ollut niinkään yllättävä, kuin se, kuinka vähän sitä on tarjolla numerosta 777.

Siispä itse asiaan. Tässä on kirjoitus, en sitä aio galleriaan kopioida, koska se sisältää niin turhia kuvia kuin hepreaa sekä kreikkaa, enkä usko gallerian taipuvan moisiin monikielisyyksiin.

Ja kyllä, jätin ihan parodia-arvoa silmälläpitäen ne ilmeisimmät tulkinnat pois kirjoituksesta, koska kaikkihan ne jo tietävät. Ja mikäli eivät, niin PowerOfGod kyllä tiivisti ne klassiset assosiaatiot kirjoituksessaan, lukekaa sieltä.

Kun sanotaan, että Jumala on tie onneen, niin miksi ihmiset on kuitenki uskosta riippumatta yhtä kurjia tai yhtä onnellisia? Sitä kuulee vaan tarinoita tyypeistä joiden elämä oli tosi kurjaa, mutta sitten kun he tulivat uskoon, heidän elämistään tuli ihan normi kurjia/onnellisia. Mutta entäs ne joiden elämä oli tosi kurjaa, mut sit se parani ilman uskoontulemistakin? Niistä uskovaiset ei myyntipuheissaan puhu. Voisko olla, et se uskoontulo on ollu vaan sellanen joku stepping stone, mistä ne ihmiset on saanu hetkeks sitä voimaa laittaa asiansa järjestykseen. Koska siitä et ihminen rupee saamaan asioita kuntoon tulee ihmisen voimautuminen ja sellanen positiivinen kierre. Kurjuuteen kun liittyy aina oikeestaan sellanen kurjuuden kierre. Missä sit on suurin haaste siinä, et siitä kierteestä pääsis pois. Et ehkä uskoontulo itsessään on ollu vaan niin voimauttava kokemus, eikä se liitykkään Jumalaan mitenkään.

Tuntuu, että Jumala ja onnellisuus ei kuljekkaan käsikädessä. Itse keksin tähän kaks mahollista selitystä: 1. Jumalaa ei ole 2. Jumala rakastaa kaikkia yhtäpaljon riippumatta uskosta.

Miten sinä uskot?

Peli: From Dust

Alusta: PC (Muut alustat: PlayStation 3, Xbox 360)

Alussa oli vain pimeys ja hän joka kävelee rivien välissä leijui pimeyden yllä. Hänellä oli tylsää joten hän sanoi "valo" ja valo tuli. Saatattekin jo arvata alkujuonnosta minkä sortin pelistä on tällä kertaa kyse. Nimittäin eräänlaisesta jumalsimulaatiosta. Eric Chahi on nimi joka löytyy pelin takaa. Nykypelaajille se ei ehkä sano mitään, mutta harmaahapsiset möhömahanörtit kumartavat häntä lähes Jeesuksen lailla. Nimittäin kyseinen äijä on väsänny takavuosina ainakin pari merkittävää pelitapausta. Nimittäin Another Worldin ja Future Warssin. Kuten nuo vanhan ajan kuuluisat pelit myös From Dust vakuuttaa omalaatuisella taiteellisuudella ja pelin tekniikka on jotakin mitä ei ihan heti tule vastaan.

Pelin pääidea on olla eräänlainen jumala, tosin mielestäni melkoisen munaton sellainen. No munia tai ei tämän näkymättömän hengen on ohjastettava oma kansansa läpi kenttien voittoon ja seuraavalle tapahtuma-areenalle. Ideatasolla peli on hyvä, ellei loistava. Mutta missä se itse peli on. Nimittäin tämän pelin ohjastettava pyhähenki ei juurikaan muuhun pysty ko antamaan alkukantaisille ihmisille muutaman komennon mennä tiettyyn paikkaan joko noutamaan jotakin tai rakentamaan kylän. Reitillä voi olla muutamia esteitä jotka pitää fiksata esimerkiksi kasaamalla hiekkaa oikeaan kohtaan. Loppu onkin pelkkää yläilmoista jumalaisesti katselua.

From Dustin maailma elää omaa elämäänsä pelaajan siihen koskemattakin. Oivallinen esimerkki löytyy omasta sessiosta jonka aikana nukahdin tylsyyttäni tietokonetuoliin ja herätessäni huomasin että laavaa syöksevä tulivuori oli parin tunnin aikana kohonnut huomattaviin mittoihin ja kovin vetinen saarirykelmä oli muuttunut "mantereeksi".

Tylsyydestä ja tekemisen vähyydestä huolimatta loppupuolen kentät antavat jonkinasteista haastetta kun mukaan kuvioihin tulee äkäiset tulivuoret ja tulvivat vedet. Tosin näistäkin haasteista selviää ylirauhallisella katselulla ja silloin tällöin asioihin puuttumalla.

Äänipuolta hoitavat rummunpärinät ja alkukantaiset loitsuamiset sekä tietenkin maaston äänet kuten vesisade, tulivuorenpurkaus tai tsunamin pauhu. Graafinen anti on näyttävää ja uusi giganen näytönohjaimeni ainakin sai vakuuttamaan että tein kelvollisen ostoksen. Saa nähä mihin toi grafiikkapiiri pystyy vaativammissa peleissä. Pelin tekniikka on mahtavaa ja harvoin näkee yhtä eläväistä maailmaa, siitä peli ansaitsee täydet pisteet ja menee monen tusinatavaran edelle mennen tullen.

Näin loppuun voin vain todeta että toivottavasti tästä tehdään jatkoosa joka on enemmän peli ja vähemmän pelimoottorin esittelydemo.

Arvosana:
Helvetin vaikeaa arvostella pisteillä tätä tapausta, 10 ei peleillisestä sisällöstä ja 5 itse pelailusta (asteikolla 1-10)

Yhteenveto:
Teknisesti loistava jumalpeli, mutta itse peli puuttuu.

Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand

The story of Safiyah, the Jewish Wife of Muhammad

"Safiyah was seventeen and very beautiful when Muslims killed her father, husband and many of her relatives. In the same day the Prophet of Allah wanted to sleep with her. Here is the exact text of the story."

http://www.faithfreedom.org/Articles/sina/safiyah.htm

Jos tarvii enkun kanssa apua niin kysy :)

Vihdoin ja viimein toteutin tatskavision, mikä on "hetken aikaa" muhinut jo päässä. Ja koska maailma on täynnä uteliaita ihmisiä, niin joutuisin selittämään tämän kuitenkin parille henkilölle erikseen, joten samalla vaivalla kirjoitan kerralla pidemmän vastauksen.

Ei, nuo tuskin juuri tuollaisenaan ovat yhtään minkään järjestön, aatteen, kultin tai muunkaan symboli. Kuvistahan siis löytyy alfa, omega, pentagrammi, ja risti minkä poikkipuu on alhaalla.

Idea tatuoinnista on ollut mielessä jo kymmenkunta vuotta, tälläisessä muodossa siitä noin yhdeksän. Eli tatuointi on pysynyt alusta alkaen samanlaisena, huolimatta sinä aikana läpikäydyt maailmankatsomukselliset muutokset. Siksipä mitä tämä tarkoittaa MINULLE, on myöskin kokenut muutoksen, ja sen merkitys pitää käsitellä kolmessa osassa: Merkitys silloin, nyt, ja tästä muutoksesta johtuva oma merkityksensä.

Alunperin tämän kuvan kanssa pähkäilin, kun olin ~16-17 vuotias. Ne, jotka silloin jo tunsin tietävät, että olin karvaa vaille katusaarnaaja ahkerimmassa hihhulivaiheessani. Alfa ja omega ovat useassakin raamatun kohdassa linkitetty jumalaan(hän on alku ja loppu, alfa&omega...) ja silloin halusin nämä muistuttamaan jumalasta ja hänen ohjauksesta elämässä. Pentagrammi merkitsi kristitylle jeesuksen viittä kuolinhaavaa ristillä, ja olisi näin ollen muistuttanut jumalan armosta, sekä ristintyön tärkeydestä. Pentagrammi on myös vuosituhannet ollut suojelussymboli kaikkea pahaa vastaan. Risti "väärinpäin", kuten joku sen väittää olevan, oli taas Pietarin takia. Pietari legendan mukaan palasi takaisin roomaan julistamaan evankeliumia, missä hänet otettiin kiinni ja tuomittiin ristiinnaulittavaksi. Pietari kuitenkin vaati, ettei häntä tapettaisi kuten vapahtajaansa, ja niinpä hänet ripustettiin sitten ristille pää alaspäin.

Sitten tapahtui opiskelijaelämä, mikä tarkoitti sivistyksen pariin maalta muuttamista ja rajatonta tiedonhakua kiinteän netin kanssa. Detailit löytyy muista kirjoituksista. Uskosta kasvettiin pihalle todelliseen maailmaan ja samalla symbolien merkitys muuttui.

Nykyiselle minulle merkitys on tämä: Alfa ja omega olivat kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain. Antiikin Kreikkaa voidaan pitää länsimaisen sivistyksen kehtona. Tieteen ja filosofian alkulähteenä. Samoista syistä pentagrammi on mielenkiintoinen symboli. 40 000 vuotta käytetty symboli kuvastaa itselleni kaikkea sitä, mitä uskonnoissa on vialla ja miksi niitä vastaan tulisi jokaisen taistella: Aluksi se oli imperialistisen vallan sinetti. Vallan korruption voi jokainen nähdä katolisen kirkon epätoivoisessa taistelussa pedofiliaskandaaleja vastaan, syyllistäen jopa hyväksikäytettyjä lapsia, ennen kuin myöntävät pappiensa olevan sairaita paskiaisia ja maksavan korvauksia/antavat pedofiilit tuomioistuinten eteen. Vuosituhannet voimakkaana positiivisena suojelussymbolina pidetty pentagrammi kääntyi noitavainojen alla kirkon toimesta (yllätys, yllätys) ensimmäistä kertaa saatanan symboliksi. Ritariaatteen viisi hyvettä symboloitiin pentagrammilla. Mitä kirkko niille teki? Lähettivät matkaan ristiretket, jotka tuhosivat, tappoivat, ryöstivät ja raiskasivat. Ei väliä sillä mitä teette, meidän papeillamme on valta antaa teille kaikki tekonne anteeksi.

Pentagrammi oli myös yleisesti tiedon symbolina antiikissa sen matemaattisten ominaisuuksiensa ansiosta. Sen lisäksi olen pentagrammiin tykästynyt satanismin symbolina, minkä koen olevan jokaisen itselleen rehellisen ihmisen seuraama filosofia(Baphometin Sinetti, niille joita se kiinnostaa).

Ja viimeisenä risti. Risti(puola ylhäällä) kun aiemmassa elämässäni kuvasti pelastumista synnistä, hengellisyyttä ja muuta tämänsorttista, niin nykyään käännetyllä ristillä lähinnä osoitan sormella ja nauran sitä vanhaa elämää päin. Synti kun kristittyjen keksimä taakka ja hengellisyys pelkkää korulauseiden helinää, kaiken tämän symbolin ylösalaisin kääntäminen tuntuu varsin soveliaalta. Sen lisäksi Jeesuksen sanottiin "voittaneen kuoleman" tempauksellaan(pun intended), joten käännetyllä ristillä muistutetaan siitä, että kuolemaa ei vielä ole voitettu.

Siinä käsiteltynä ennen ja nyt, mutta tästä matkasta johtuen on kuva saanut lisämerkityksensä. Risti ja pentagrammi muistuttavat vanhasta taikauskosta, ja niitä ympäröivät alfa ja omega taas järjen voitosta sen taikauskon yli. Alfa ja Omega ovat myöskin omiaan muistuttamaan kaiken lopullisuudesta(meillä kaikilla on alku ja, ainakin vielä, myös loppu).

Kaiken kaikkiaan tatska kertoo näppärästi oman hengellisen elämäni kasvun, kukoistuksen ja kuoleman. Samat symbolit kuvastavat vanhaa arabialaista paimentolaistarinaa ja myöhemmin sen korvannutta satanistista, ateistista, nihilististä naturalismia. Keksitään lisää nimikkeitä jos joku niitä jää kaipaamaan :P

Nykyisin kukin käy oman uskontokuntansa uskonnon opetuksessa. Vanhemmat päättävät, mihin kirkkoon kuulut. Pieniä kun oltiin niin yksi kaveri kävi ortodoksisessa uskonnon opetuksessa ja toinen ET:ssä. Minä olen käynyt ala-asteelta yläasteelle ja lukioon ihan perusluterilaisessa uskonnon opetuksessa. Vasta lukiossa päädyin kokeilemaan vähän jotain muuta, koska pystyi ja kiinnosti. Kokeilin ylimääräisenä yhden kurssin ET:tä eli elämäntaitoa. Kursilla opetettiin mm. etiikkaa, dialogia ja vuorovaikuttamisen taitoja. Olin ihan että wow parhaita kursseja ikinä. Olen hämmästynyt miten suurin osa pystyy valmistumaan käymättä yhtään tälläistä kurssia. Juuri vuoropuhelun taidoille olisi kysyntää oikeassa elämässä.

Korjatakseni tämän vääryyden ehdotan, että kaikkien eri uskontojen opetus yhdistetään yhdeksi uskontotieteeksi. Siinä käsiteltäisiin maailman eri uskonnot, etiikkaa ja vuorovaikuttamisen taitoja. Lasten tarvitsemaa erilaisuuden ymmärtämisen ja suvaitsevaisuuden kykyjä. Koulun yleissivistävän tehtävän kannalta tälläinen järjestely olisi paljon rakentavampi.

Nykyinen linja eri uskontojen opettamisesta eri uskontokuntiin kuuluville on seurausta itsekeskeisestä ajattelutavasta, jossa juuri minun uskontoni on se oikea, joten noilla muilla ei ole väliä. Vanhemmat voivat toki pitää kiinni omista arvoistaan, mutta koulumaailmaan suppea maailmankatsomus ei sovi. Tulokset tästä näemme siinäkin, ettei aikuinen ihminenkään välttämättä tajua, ettei toisia saa kiusata siksi, että heillä on eriäviä mielipiteitä.

http://yle.fi/uutiset/uskonnon_opetus_aiheutti_suuria_tunteita/6194265

Pitäisikö koulujen uskonnonopetus käytäntöä muuttaa?

PS. Mielipiteestäni huolimatta en vastusta joulua, suvivirttä enkä uskontoja itsessään.

Tuntuu että aika moni on nykyään idealisti, joka on rakentanut maailmansa toimimaan tiettyjen sääntöjen varaa ja sitten sitä väitellään loputtomasti siitä kenen ideaalimaailmalla on parhaat periaatteet. NYT tässä hyvä kosketus ja paluu todellisuuteen: http://nyt.fi/20120810-pappi-rinnat-haeiritsevaet-ehtoollisella-ja-kahdeksan-muuta-ammattisalaisuutta/