IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Elämänkatsomus ja filosofia
Perustettu
5.1.2005
Tilastot
Käyntejä: 8 699 (1.7.2008 alkaen)
Kommentteja: 1
Koko
285 jäsentä
Tyttöjä: 176 (62 %)
Poikia: 109 (38 %)
Keski-ikä
36,9 vuotta
Otos: 178 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 36,5 vuotta
Poikien keski-ikä: 37,6 vuotta
Ylläpitäjä
saramo

Jäsenet (285)

InkRoseametatsuHurricaneDrunkRaisuMusLumikarhuDerya84NumenorIrregularitykosmosrosvoAli_BawondertimoCandyDarlingE__Zjan_flärvi-53P1
Syntymässä sukupuoli on helppo määritellä. Kätilö on selvillä vauvan sukupuolesta ennen kuin on ehtinyt laskea kymmenen varvasta ja kymmenen sormea. Myöhemmin määrittely ei kuitenkaan ole enää yhtä helppoa. Sukupuolen mukaan jaetaan valtaa, vapauksia ja rooli odotuksia. Kiipeilystä, remuamisesta ja "poikien leikeistä" pitävää tyttöä voidaan luonnehtia villiksi poikatytöksi.

Tällaisessa sukupuolisessa kuvauksessa ei ole enää kyse biologisesta sukupuolesta. Puhutaan sosiaalisesta sukupuolesta, genderistä. Gender sisältää ne roolimallit ja käyttäytymisodotukset, joita yhteiskunta asettaa sukupuolille.

Usein sukupuolista jaottelua pidetään selvänä ja jotenkin luonnollisena. Kuitenkin on täysin poliittinen kysymys, missä jaottelua käytetään. Esimerkkinä sukupuolisesta luokittelusta voidaan käyttää työnjakoa kotona ja työmarkkinoilla. Kotityöt kuuluvat useimmiten naisille, vaikka naiset tekevät yleisesti myös palkkatyötä.

Ammatillisilta aloilta löytyy myös jako naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Tätä kutsutaan horisontaaliseksi segregaatioksi. Erottelulla on merkitystä palkkaukseen, ammatilliseen arvostukseen ja työolosuhteisiin.

Lisäksi naiset toimivat miehiä harvemmin johtotehtävissä. Tätä kutsutaan vertikaaliseksi segregaatioksi tai lasikatto ilmiöksi. Periaatteessa mikään ei näytä estävän naisia etenemästä uralla, mutta johonkin näkymättömään esteeseen he törmäävät.

Lähteet:

Sosiologia, Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen, WSOY, 2010

SorinVielä kerran ruotsistaLuonut: SorinTiistai 29.10.2013 15:53

Olen usein puhunut täällä pakkoruotsia vastaan ja jopa suomen kaksikielisyyden kumoamiseksi. Valitettavan usein se jää kuitenki melko yksipuoliseksi julistukseksi. Jotta en vaikuttaisi liian pelottavalta vakaumukseni kanssa, niin sanottakoon että kannatan kuitenkin kielivähemmistöjen palvelujen turvaamista. Ruotsinkieliset on suomen suurin kielivähemmistö ja ansaitsee siksi myös huolenpidon siinä missä valtaväestö. Ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen voidaan säätää laeilla ilman kaksikielisyyttäkin. Lisäksi ruotsikieliset palvelut yritysten toimesta ruotsinkielisillä alueilla turvataan kyllä ihan luonnostaankin, sillä yrityksillä on motivaatio panostaa asiakaapalveluun. Lisäksi minusta ruotsi on hieno maa ja ruotsinkieli hieno kieli. Suomen ja ruotsin välit tulevat varmaati aina säilymään lämpiminä. Minustakin olisi kiva osata ruotsia. Ruotsi vaan on minulle aika vaikeaa, vaikka osaankin hyvin englantia ja muut sanoo että se on helppo kieli. Oikeastaan luulen et monet jakavat tunteeni ruotsin suhteen, mutta kokevat laillani kielipolitiikan epäoikeudenmukaiseksi.


Pakuranga MP Maurice Williamson has parliamentarians roaring in their seats during the third marriage equality bill reading.
Sivut on avattu ja nyt sitä saa allekirjoittaa! Mikäli olet sitä mieltä, että lain tulee olla yhdenvertainen kaikille, allekirjoita aloite ja suosittele sitä myös ystävillesi! Tunnistautuminen mobiilivarmenteella, pankkitunnuksilla tai varmennekortilla.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/192

http://www.tahdon2013.fi/

09:22 Nimiä jo yli 11 000 <3
10:00 16 805!
11:00 25 000! Puolet kasassa <3
13:05 41 081!
18:05 74 317 ja nousee!
"SIRPA PIIRA | 15.5.2012 09:34
Miksi monet uskovaiset väittävät avioliiton kuuluvan vain miehelle ja naiselle, vaikkei avioliitolla ja avio-sanalla ole mitään tekemistä kirkon kanssa. Raamattu ei tunne avioliittoa lainkaan, vaan antaa ymmärtää luomiskertomuksessa, että mies ja nainen luotiin pariksi jatkamaan sukua, mutta avioliitosta Raamatun alussa ei mainita mitään.

Raamatussa nainen oli miehen omaisuutta ja hän tuli arvoasteikossa karjan jälkeen eli naisella ei ollut käytännössä mitään arvoa, miksi siis hänet olisi asetettu miehen rinnalle aviopuolisoksi korkeaan asemaan, kun hänellä ei ollut mitään muuta arvoa kuin olla jälkeläisten tuottaja.

Vanhan Testamentin puolella ei lue missään kohtaa, että mies ja nainen olisi vihitty avioliittoon eli papin suorittamaa vihkimistä ja avioliittoa ei tunnettu.

Varhaiskristillisellä ajalla v. 30-325 ei tunnettu myöskään kirkollista vihkimistä papin suorittamana ja parin yhteenmeno oli yksityisasia, eikä tuolloin ollut hääseremonioita ja avioliitossa uskonnollista taustaa. Miehet keskenään tai naiset keskenään saivat solmia avioliittoja, kunnes keisari Konstantinus Suuri laillisti kristinuskon ja hänen poikansa kristityt keisarit Konstantius II ja Constans asettivat lain vuonna 342 Roomassa, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat avioliitot olivat kiellettyjä kuolemanrangaistuksen uhalla.

Kirkko vihki miespareja ystävyysliittoon vielä 1 000-luvulla mutta 1 300-luvulla se alkoi suhtautua kielteisesti homoseksuaalisuuteen.

Kristityt vihkivät oletettavasti Vähä-Aasiassa kristittyjä homoja, koska siitä on viitteitä 300-luvulla. Tuohon aikaan kulttuurillisesti homous oli kreikkalaisille ja roomalaisille aivan luonnollinen asia. Kirkko vihki miespareja ystävyysliittoon vielä 1 000-luvulla mutta 1 300-luvulla se alkoi suhtautua kielteisesti homoseksuaalisuuteen.

Käytännössä voitaneen olettaa, että homoliitot lakkasivat vasta, kun kirkon hallinto pystyi takaamaan hallitsevan keskusjohtoisen doktriinin noudattamisen, eli vasta kun kirjapainotaito levisi 1 500-luvulla. Tunnetaan useita kristittyjen homoavioliittoja alkuseurakunnissa, ja avioliitot olivat hyvin yleisiä.

Mitä itse avio-sanaan tulee, niin avioliitto ei ole alunpitäen ollut lainkaan kirkon sanastoon kuuluva sana, eikä sillä ole ollut kirkollista merkitystä ennen kuin kirkko sai vihkioikeudet valtiolta. Suomen kielessä sana avioliitto on ensi kertaa mainittu Maskun Hemmingin virsikirjassa vuonna 1 605.

Avioliitolla on juridinen alkuperä, eikä uskonnollinen, ja sillä on haluttu taata leskelle ja perillisille toimeentulo perheen pään ja elättäjän kuoltua. On arveltu, että avio sanana tarkoitti lakia tai normia, koska avioliitolla haluttiin taata myös naiselle laillisia oikeuksia. Joidenkin mielestä avio sanana olisi johdos samasta ava, josta on muodostettu verbi avata. Tämän selityksen mukaan avioliitto olisi siis avoin, julkinen liitto, eikä että avioliitto sanana merkitsisi lasten siittämistä aviovuoteessa ja lisääntymistä. Avio tarkoittaa kahden ihmisen liittoa olivatpa nämä samaa tai eri sukupuolta.

Mikael Agricola kehitti suomen kieleen sanat aviomies, aviovaimo, aviovuode ja aviolapsi. Näitä sanoja ei siis ollut suomen kielessä ennen 1500 -lukua ja Agricolaa, eikä Raamattu tunne avioliittoa. Raamatun aikaan naisella ei ollut mitään oikeuksia ja hän oli miehen omaisuutta tuli arvoasteikossa karjan jälkeen. Mies otti hänet ainoastaan perheeseensä ja saattoi hyälätä ilman mitään muodollisuuksia. Avioliittoja ne eivät olleet.

Suomen kuuluessa Ruotsin valtakuntaan vuoden 1734 laki määräsi avioliiton päättämisen kirkollisella vihkimisellä pakolliseksi. Aikaisemmin se oli ollut Suomessakin yksityinen, rituaalinen toimitus.

Vuodesta 1917 lähtien on Suomessa ollut toisena vaihtoehtona siviilivihkiminen, jonka toimittaa maallinen viranomainen. Siviilivihkiminen on useissa maissa ainoa oikeudellisesti tunnustettu avioliiton päättämismuoto. Itsenäisessä Suomessa annettiin avioliittolaki 1929, ja se astui voimaan 1930. Viimeksi sitä muutettiin vuonna1987.

Näin ollen mies voi mennä miehen kanssa avioliittoon tai nainen mennä naisen kanssa avioliittoon, koska sana avio tarkoittaa normia tai lakia, eikä sillä ole alun pitäen mitään tekemistä kirkon kanssa tai lisääntymisen kanssa.

Olisi siis huomattava, että Raamatun aikaan ihmiset elivät avoliitossa, eikä avioliitto sanaa löydy Raamatun alkuperäisteksteistä, vaan avioliitto sanat on lisätty sinne vasta 300-luvun jälkeen muokattaessa ja kirjoitettaessa uudelleen Raamatun tekstejä, jotka ovat tänä päivänä täysin muuta, mitä alkuperäistekstit olivat ja mitä niiden tarkoitus oli.

Raamattu ei kerro kuin yhden juutalaissuvun tarinan, jonka kantaisä jumala Jahve eli Jahve niminen jumala arvonimen omannut kuningas oli. Vanhoissa kirjoituksissa Jahvella oli myös Ashera niminen vaimo aivan Raamatun alkulehdillä, jolle tämä toteaa monikkomuodossa luokaamme ja tehkäämme."

"FABIAN NIEMITZ | 15.5.2012 16:44
Avioliitto ei ole kristitty keksintö. Itse asiassa Jeesuksen opetusten mukaisesti, jokaisen tulisi jättää perheensä ja seurata häntä. Perhekäsite ja avioliitto otettiin osaksi kristinuskoa kun huomattiin, ettei Jeesus palannutkaan, maailmanloppu lykkääntyi määrittelemättömäksi ajaksi ja jostain oli pakko saada yhteiskuntajärjestystä tukevia uskonkappaleita.

Näin ollen jokaisella uskontokunnalla ja uskontoihin kuulumattomilla on tasa-arvoinen oikeus solmia avioliitto toisen täysivaltaisen ihmisen kanssa. Kristityt voivat jatkossakin päättää vihkiä vain heidän maailmankatsomukseensa sopivat rakastavaiset ja meillä muilla on oikeus vihkiytyä omaan maailmankatsomukseemme sopivan seremonian keinoin.

Kertauksena:
1) avioliitto ei ole kristitty keksintö eikä kirkolla tai kristityillä ole määrittelyoikeutta siihen mikä on avioliitto ja kuka sen saa solmia.
2) avioliiton määrittelee Suomen laki (ei raamattu tai kirkko eikä varsinkaan kukaan yksittäinen kristitty tai ryhmä kristittyjä)
3) nykyinen avioliitto laki on lisäksi perustuslain kuudennen pykälän vastainen (ns. tasa-arvopykälä). Näin ollen avioliittolaki on syytä muuttaa tai tasa-arvopykälään on lisättävänä syrjinnän olevan sallittua seksuaalisen suuntautumisen osalta (käsi ylös kuinka moni kristitty uskaltaa myöntää haluavansa tätä).
4) tutkimustulokset jenkeistä osoittavat, että homoparien lapset voivat paremmin (tämä tosin johtuu vain siitä, että kyseiset parit käyvät läpi rankemman valikointiprosessin ja edustavat näin "vanhemmista parhaita" http://en.wikipedia.org/wiki/LGBT_adoption#References (täältä referenssilistan tutkimukset ovat hyvä paikka aloittaa itsensä sivistäminen)"

https://www.avoinministerio.fi/ideat/124-tasa-arvoinen-avioliittolaki
"Tapasin vähän aikaa sitten hurmaavan, jo hieman ikääntyneen leidin, jonka mielestä nuoriso on suorastaan sieltä minne aurinko ei paista. Hänen mielestään nuorista ei ole mihinkään.

Kyseinen rouva innostui ottamaan tuon tapaamisillan aikana hieman runsaasti virvokkeita, ja loppuillasta hänen matkansa päättyi lätäkköön.
Tuo "ikininuori neitokainen" ei päässyt omin avuin lätäköstä ylös. Onneksi paikalle sattui nuoris tyttö, joka auttoi häntä ja saattoi kotiin.

Tuo tasapainohäiriöinen leidi ei ole ainoa kovaääninen nuorison kritisoija.
Mielestäni nuorisoa väheksytään ja mollataaan muutenkin liikaa. Erityisesti jo keski-ikään tai sitä vanhemmiksi ehtineet aikuiset väheksyvät nuoria. Käsittääkseni kuitenkin kaikennäköinen rasismi ja väheksyminen ovat paheksuttavaa käytöstä, joten miksi nuorten aliarvionti ja sättiminen tuntuu silti olevan sallittua?
Muistakaam hyvät vanhemmat ihmiset, että me olemme nimenomaan teidän kasvatuksen jälkeä! Ymmärrän kyllä välillä vanhempienikäluokkian tuohtumuksen nuoria kohtaan.
Itsekkään en pidä esimerkiksi ympäriinsä päristelevistä mopopojista, mutta joidenkin nuorten ärsyttävä tai huono käytös ei silti tarkoita, että kaikki olisivat samanlaisia.

Pyydän vain, etteivät vanehmmat ihmiset kehitä meistä nuorista stereotypioita, vaan muodostavat jokaisesta nuoresta oman käsityksensä ja kohtelevat nuorta sen mukaan.

Tasapuolisuuden nimissä, minunkin on pakko myöntää, etteivät nämä nuoriin kohdistuvat ennakkoluulot, koske kaikkia aikuisia, mutta ne tuntuvat, ikäväkyllä, koskevan enemmistöä.

Me kunnioitamme vanhempia ja tottelemme heitä (useimmiten).

Saisimmeko me nuoret siis heiltä edes pienen määrän arvostusta ja kunnioitusta?"


Näin kirjoitta eräs lukioilais poika Tervakoskelta, Janakkalasta, Helsingin sanomille.

Yhdyn tähän tarinaan henkilökohtaisella mielipiteellä, molemmissa "puolissa" on vikaa.

Nuoret voisivat käyttäytyä paremmin ja asiallisemmin

Vanhempi ikäluokka voisi arvostaa nuoria enemmän, eikä suhtautua niin ankarasti.

Eivät nuoret tajua vielä kaikkea mitä aikuiset tajuavat, mutta me olemme kasvavassa iässä, käytös muuttuu ja asenne elämää ja ihmisiä kohtaan.

Vanhempien tulisi silti muistaa, että kaikki heidän ikäluokkkansa ihmiset tuskin ovat olleen yhtä "etikettimaisia" nuorina, ja se kanssa, että me olemme tosiaankin teidän kasvatuksen tuloksia.

Vaikka opimmekin lähestulkoon 50% kaikesta ominnokkimimme, niin se toinen puolisko tulee vanhemmilta, josta taas puolet heidän vanhemmiltaan jnejne.

Itse käyttäydyn vieläkin aina välillä kuin pahainen kakara, mutta olen oppinut jo sen että tarpeen tullen, käyttäyminen on kohdillaan.

Jos vertaan nykyistä itseäni ja itseäni kahden vuoden takaa, käyttäydyn nyt PALJON paremmin ja asiallisemmin.
Toki jos minua ärsytetään ja minulle saarnataan koko ajan, niin kilahdan ja kunnolla, koska me nuoret emme halua kuulla päivittäin samaa saarnaa mm. siivouksesta ja koulusta.

ME MUISTAMME NE KYLLÄ, eri asia välittämmekö niin paljon kuin aikuiset välittävät.

Ja tiedoksi tämäkin kaikille ikäihmisille, on osasyynä nuorten "kieroon kavsamiseen" se, että vanhemmat ikäluokat kohtelevat meitä ala-arvoisesti. Se vaikuttaa jokaisen meidän mielialaan ja käytökseen.
Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

(6) Euroopan unioni ei hyväksy teorioita, jotka pyrkivät osoittamaan, että on olemassa toisistaan erillisiä ihmisrotuja. Tässä direktiivissä käytetty sana "rotu" ei merkitse tällaisten teorioiden hyväksymistä.

(12) Kehitettäessä demokraattisia ja suvaitsevaisia yhteiskuntia, joiden täysivaltaisia jäseniä kaikkien ihmisten rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatta on voitava olla, rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään kohdistuvien erityistoimien olisi ulotuttava palkkatyöhön tai itsenäisen ammatin harjoittajaksi pääsyä pitemmälle ja katettava myös esimerkiksi koulutus, sosiaalinen suojelu, sosiaaliturva ja terveydenhuolto mukaan lukien, sosiaalietuudet sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta.

(14) Pannessaan täytäntöön rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatetta yhteisön olisi perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa varsinkin, koska naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteina.

(16) On tärkeää suojella kaikkia luonnollisia henkilöitä rotuun tai etniseen alkuperään perustuvalta syrjinnältä. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja kansallisten perinteidensä ja käytäntönsä mukaisesti säädettävä myös oikeushenkilöiden suojelusta, jos niihin kohdistuu syrjintää niiden jäsenten rodun tai etnisen alkuperän vuoksi.

(17) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä rotua tai etnistä alkuperää oleville henkilöille aiheutunutta haittaa. Kyseisillä toimenpiteillä voidaan sallia tiettyä rotua tai etnistä alkuperää olevien henkilöiden järjestöt, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.

(21) Todistustaakkaa koskevia sääntöjä on mukautettava, niissä tapauksissa, jolloin on ilmeistä, että kyseessä on syrjintätapaus, ja kun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas soveltaminen edellyttää, että todistustaakan on siirryttävä vastaajalle, kun tällaisesta syrjinnästä on annettu näyttö.

SorinParempi maailma?Luonut: SorinSunnuntai 27.05.2012 03:00

Mitä jos lopetettas huumesota ja annettas niiden käyttää, jotka haluu käyttää. Tuetaan, eikä tuomita.

Miks pitää olla armeija? Vaan jotta vieras valta ei vois vapaasti tänne tunkea Mut hei mitäs jos karsittas se minimiin. Ratkastas tasa-arvo ongelmat samal ja panostettas parempaan maailmaan. Sillon ei ees tarvis armeijaa niin.

Entäs suomen kaksikielisyys? Pitääks ihmisii ihan tahalteen kiusaa? Mitä ruotsinkielisii on joku alle 6 prosenttii. Onko tää porukka niin itsekeskeisii.

Ja ennen ku vastaat, jos tarvii ratkoo ongelmii. Mieti et maailmas on muitki ku sä, miten käy niille sit. Puolustatko vaan periaatteit. Vai mietitkö epäitsekkäästi. Mite asiat vois oikeesti olla paremmi.
Törmäsin typerään wikipedia-artikkeliin: http://en.wikipedia.org/wiki/Friend_zone

Alkaa jo väsyttämään niin että en jaksa edes rantata kunnolla, mutta oikeasti jumalauta, missä vitun maailmassa jotkut elävät.

Vedetäänpä siis henkeä. Friend zone on ulisevien nörttien ja autonrassaajamiesten nimitys sille, kun mies haluaa edetä parisuhteeseen naisen kanssa, mutta nainen haluaa heidän olevan vain ystäviä. Siis iik, kamalaa. Artikkeli on paska koska. Kuten tätä käsitettä viljelevät aina muutenkin inisevät, siitä paistaa asenne että kyseessä on hirveän traaginen ja ehkä luonnotonkin asia. Ja toisekseen siinä vahvistetaan myyttiä että mukamas vain miehet juuttuisivat 'friend zoneen'.
Eli samaa paskaa jauhetaan mitä tuossa hiljattain minimaalista kohua herättäneessä parisuhdemarkkina-arvoteoriassa. Pahat naiset ne vain pihtaavat ja haluavat olla ystäviä. NYYH.

Joskus olisi hauska kuulla mitä ulisijat ehdottavat ratkaisuksi tähän hirveään ongelmaan.

Huomautus 1: Olen ollut useasti molemmilla puolilla "friend zonea". Se on yhtä ikävää kummassakin tapauksessa, mutta siitä pääsee yli jos omaa aivot ja osaa keskustella asioista.

Huomautus 2: Toivon ettei kukaan erehtynyt luulemaan että minulla olisi, hrrr, feministisiä mielipiteitä. Inhoan feministejä* yhtä suurella paatoksella kuin sovinistejakin, tosin sovinismi on hauskempi työkalu fiktiossa.
(* varsinaisia telaketjufeministejä. Jos ihan oikeasti kannatat tasa-arvoa, käytä itsestäsi jotain muuta nimitystä.)

SorinTasavertainen asevelvollisuusLuonut: SorinMaanantai 23.01.2012 17:23

Paljon on puhuttu yleinen asevelvollisuus vastaan palkka-armeija. On myös ehdotettu erilaisia välimuotoja. Minä tuon nyt puolestani esiin vaihtoehdoksi asevelvollisuuden laajentamisen. Älkää silti pelästykö, sillä en ole pakottamassa naisia armeijaan, vaan laajentaisin asevelvollisuuden tietynlaiseksi kansalaisvelvollisuudeksi. Raskaus aikaan otan vielä lopuksi kantaa.

Sodan aikaan miehet taistelivat rintamalla ja naiset toimivat lottina sairaanhoidon ja ruokahuollon parissa. Peräänkuulutan tätä kadonnutta isänmaallisuutta ja yhteistä rintamaa. Nykyään naiset vaan haluavat päästä helpommalla ja miehet eivät halua, että heidän naisensa päätyy metsään äijä porukan keskelle.

Uudessa modernisoidussa kansalaisvelvollisuudessa palvelukseen kutsuttaisiin koko ikäluokan miehet ja naiset. Asepalveluksen lisäksi olisi mahdollista perehtyä ruokahuoltoon, sairaanhoitoon, öljyntorjuntaan, myrskytuhojen korjaukseen, kadonneiden etsintään, itsepuolustukseen, lastenhoitoon, verkkohyökkäysten torjuntaa sekä kaikenlaiseen kriisitukeen. Tämä voisi korvata vapaa-palokunnan toimintaa. Hoivapalvelut voisivat saada siitä kaivatun piristysruiskeen. Myös naiset oppisivat puolustamaan itseään. Kouluttaisimme kaikki yhteiseen reserviin toimijoiksi paremman ja turvallisemman suomen puolesta. Ja selvyydeksi vielä asepalvelus voisi olla vaikka oma osa-alueensa niin kuin tähänkin asti ja näistä muista voisi tehdä myös yksittäisiä osa-alueita tai erilaisia sopivia paketteja. Tämä korvaisi tai laajentaisi perinteisen siviilipalveluksen tai liittäisi sen osaksi tätä kokonaisuutta.

Joku kuitenkin aina kysyy vielä, mutta mistä raha? Tämä palvelu korvaisi osittain jo valmiiksi olemassa olevia tärkeitä toimintoja. Ja jos silti tarvittaisiin lisärahoitusta, niin kyllähän tärkeisiin asioihin pitää löytyä rahaa vaikka verotuksella. Lisäksi tässä on kaikki se hyvä mitä armeijassa sanotaan olevan, sekä enemmänkin.

Lopuksi vielä joku vetoaa aina siihen, että naiset kantavat ja synnyttävät lapset. Jos tällä tavalla lähtee ajattelemaan, niin silloinhan ne naiset, jotka hankkivat 10 lasta, ovat selkeästi eri asemassa niihin naisiin verrattuna, jotka eivät hanki lapsia ollenkaan. Lasten hankinnan ja raskauden ei pidäkkään olla mikään eriarvoistava tekijä. Naisten työmarkkina aseman ei pidä olla heikompi raskauden mahdollisuuden takia. Raskausajan tulee olla naiselle iloinen vapaa valinta, jolloin voi ottaa lomaa tietyn työkyvyttömyyden ajaksi tai saada joustoa heikentyneen työkyvyn ajaksi. Syntyneen lasten hoitoa tulee voida harjoittaa sekä äiti että isä keskinäisten sopimusten mukaan. Raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvät ongelmat ovat kaikkiaan oma alansa, eikä niitä pitäisi sotkea asevelvollisuus keskusteluun.