IRC-Galleria

Noh, mä kirjoitan tämän nyt näin selkeästi, jos vaikka joku sellainen, joka ei tykkää siitä, että ei ole isoja kirjaimia ja sanatkin on keksitty omasta päästä, jaksaisi lukea tämän. Vaikka kyllä tiedänkin jo, että ei se tätä lue.. mutta yritys hyvä kymmenen!

Musta tuntuu, että mun viimeaikainen elämä on ollut yhtä saippuasarjaa. Sen sarjan nimi vois olla vaikka Elämäni idioottina. Joo, se kuulostaa oikein sopivalta. Sitä välillä aina joutuu oikein pysähtymään ja miettimään, että mitä sitä nyt taas on tullut tehtyä. Ja yleensä, kun mä pysähdyn ja mietin, niin alkaa olla jo vähän liiankin myöhäistä tehdä tehtyä tekemättömäksi. Mä olen mun lyhyen elämän aikana harhaillut ja hölmöillyt varmasti monen muunkin edestä ja täytyy sanoa, että en ole kovinkaan ylpeä itsestäni.

No se siitä alku löpinästä. Mä olen nimittäin tässä viime päivinä miettinyt aika paljon mun tulevaisuutta- ihan itsekseni. Tulevaisuus vai menneisyys? Totuushan on se, että menneisyyttä ei voi pyyhkiä, mutta voit sä sen unohtaa. Sä voit olla mitä vaan, riippumatta sun menneisyydestä. Tulevaisuus taas onkin vähän kinkkisempi juttu. Se tulee väistämättä. Seuraava sekuntikin kun on jo tulevaisuutta... sikspä mä valitsisin tulevaisuuden. Ja koska mä valitsen tulevaisuuden, mun täytyy myös suunnitella sitä jotenkin. Mä en nimittäin usko "päivä kerrallaan"- hömppään. En usko, että kukaan voi elää ilman minkäännäköisiä suunnitelmia.

Nyt varmaan nauratte, kun sanon tän, mutta tässä se tulee: mä tiedän, mitä mä haluan tulevaisuudelta! Jep, minuakin huvittaa, mutta olen tosissani. Siivosin tässä kaappiani yks päivä ja sieltä hyllyjen välistä tippui sellainen lappu, jossa luki: "Hätätilanne? Luepa tämä!" Ihmettelin ensin, että mikä se oikein on, mutta päätin aukaista sen. Se oli ehkä fiksuin teko, minkä olen pitkään aikaan tehnyt. Se lappu sai mut tajuamaan niin paljon asioita, jotka oli kyllä ollut mun tajunnassa, mutta en vaan ollut halunnut päästää niitä tietoisuuteen. Mä päätin, että mä haluan laittaa asiat tärkeysjärjestykseen mun elämässä. Ja ensimmäisenä tulee tulevaisuus.

Se on jännä, miten jotkut ihmiset vaikuttaa niin eritavalla sun elämään. Jotkut on sellasia, että ilman niitä, ei vois elää ja jotkut taas on niitä, jotka näyttelee sun elämässä vain hetkellistä sivuroolia. Mut entä, jos kaks sellasta ihmistä, jotka on merkittävässä osassa sun elämässäs pakottaa sut valitsemaan niiden väliltä. Siinä vaiheessa täytyy miettiä, että mitä niillä on tarjottavana sulle sitten tulevaisuudessa. Turha miettiä mitään menneitä, ne kun on näköjään niin helppo unohtaa, täytyy vain suunnata katse tulevaisuuteen. Kukaan oikeasti toisesta välittävä,ei pakota rakkaimpiaan tekemään mitään noin raskaita päätösiä, mutta jos valinta on kerta tehtävä, niin se on varmaan siinä vaiheessa aika selvää..

Mä suosittelen, että se joku, joka haluaa päästä asioista aina helpolla ja on joskus vähän liiankin sinisilmäinen, miettis kanssa tulevaisuutta. Aletaan olla jo ikämme puolesta aikuisia..pitäiskö alkaa käyttäytyäkin niin, vai eletäänkö nyt se teini-ikä? Jos valitsit viimeisen, niin mä taidan liueta paikalta...